Untitled - Chandos

Paavo Kerola -
Lilli Paasikivi- Kirsi Tiihonen - Anssi HirvonenHeikki Keinonen- Osmo Viinskii
BIS-CD-581
STEREO
tpp pl
Total playingtime: 67'20
SI BE L I U SJ, o h a n ( Je a n )Ju l i u s Gh ri sti a n(i865- 1e57)
66'56
The Tempest, Op.109 luts;withetm
Hansen)
Play
Incidental
Musicto Shakespeare's
Finnish Translation:Hannu Heikkilii
World PremidreRecordingof the CompleteScore
E t. lOverture- The ShipSinksbeneaththe Wavesl
6',36
molto
Largamente
Acr I (Sceruel)
Andante1'43
E Z. Ulranda is Lulled into Slumber (Harmonium,harp)
g.
0'20
nriel Flies In (Harphighabovethe stage)AIIegro
E
q.
2'21
E
Chorus of the Winds
(Chorus,
harmonium
andharphighabovethestage)Moltomoderato
E S. [Ariel Hastens Away] (Harphighabovethe stage)Atlegro
E 6. Ariel's First Song, with lntroduction and Choir
"Hietikollekiymme nliin"/'Come
untotheseyellowsands'
(Harmonium
andharphighabovethestage)
Pococon moto- Pocotranquillo- Pocoa pocostretto
O'16
1'57
2'18
E 7. Ariel's Second Song
"Sun is56s'peittiiviitsynkeatveet"/"Fullfadomfive thy fatherlies'
Largamente
3
Acr ll(Scerue
ll)
E 8. Interlude[Prospero]
Adagio -
Poco meno adagio -
4'10
Tempoprimo
E g. fne OakTree(Ariel)Playsthe Flute
2'43
(Flutebehindthe stage;harpand harmoniumhighabovethe stage)
Molto moderato
@ to. Ariet'sThirdSong
"Taellasenkunkuorsataan"/'White
youheredo snoringlie'
o'54
- stringendo
(Choirbehindthestage)Moderato
(Scenelll)
E tt. Interlude:Caliban
1'20
Allegretto- Pii moderato- Pocoa poco stretto
@tZ. Stephano'sSong Moderato-Commodo
1'11
"En enii?iliihdemerelle"/'lshallno moreto sea,to sea'
E tg. Caliban'sSong [also present:Stephanoand Trinculo] 1'26
"Hei,Prosperonperkele"/'Farewell,
master;farewell,farewell!'
Moderato- Allegro
Acr lll (Scerue
lV)
E f A. lnterlude: MirandaAlegretto
l'43
(SceneV)
E f S. [Humoreske]
1,5g
(Twoclarinets
andtambourine
behindthestage;harphighabovethe
stage)Allegrocommodo
4
2'09
llg 16. Canon [Caliban,Trinculo, Stephano]
and [s]cout'em'
"Kurkitaan,urkitaan"/'Flout'em
(Piccolo,
glockenspiel,
harmonium,
harpbehindthestage)
side-drum,
Allegrettocon moto
(SceneVl)
@'lz. Antonio. Danceof the Shapes
Moderatoassai- Allegromoltomoderato- PocotranquilloAllegroe pocoa pocostretto
5'05
E tg. Ariel as Harpy (- Melodrama)
(Side-drum,
harmonium
andharphighabovethestage)Grave
1'56
E tS. The Shapes Dance Out (Ballet ll) Attegro
Acr lV (SceneVll)
1'53
conmoto
@ZO.Intermezzo[Alonso mourns] Andante
@zt. [Ariel Flies In] (=No.3)
(Harphighabovethe stage)Allegro
1'58
@zz. Ariel's[Fourth]Song
0'45
moderato
and "go"' Allegretto
@zs. The Rainbow Pocoadagio
assai
@Zq. fris's MelodramaModerato
2',16
o'21
"Ennen kuin ehdit huokaamaan"/'Beforeyou can say "come"
Song]
E zs.[Juno's
" Kun nia ja vaurautta"/'Honour,riches, marriage-blessing' Commodo
1'00
'l'32
graziozo
@ ZO.Dance of the Naiads Attegretto
2'27
@ZZ. Danceof the HarveslersCommodo
1',47
@ ze. [ArielFliesIn](=No.3)
(Harphighabovethe slage)Ailegro
@ Zg.[Ariel HastensAway] (=No.5)
(Harphighabovethestage)
0'19
@ so. [ArielFliesIn](=No.3)
(Harphighabovethe slage)Allegro
gt.
E
The Dogs Pococonmoto- Altegretto
0'19
0'16
0'59
Acr V (Scerue
Vlll)
@ gt Ois.Overture(=No.33.Ariel; [oboeand orchestra])
'l'02
@ gZ.[ArielBringsthe Foesto Prospero]
3'06
Poco con moto
- Adagio
Largo- Unpochettino
affrettando
gg.
Ariel'slFifthlSong(sameas No.31bis)
@
1'00
"Mi mettdianooniiuodasaan"/'Where
thebeesucks,theresuckI'
Pococonmoto
g+.
- P.a.p.stretto
@
Cortdge Tempogiusto
2',15
@ gq ois. Ossia[Epilogue]
1'20
Pocoadagio- Allargando
o
( rlrhe
fale of an ageingcomposeris ultimalely
proceedin the
I a tragicone.Workdoesnot
I samemanneras previously,
and one's
growsenormously,'
self-criticism
wroteJean
Sibelius(1865-1957)in his diaryjustbeforehis
SeventhSymphony(B|S-CD-311),
whichin facl
stillborethe workinglitleof 'Fantasiasinfonica'
al
itscompletioneatlyin 1924.Precisely
becauseof
the composer'suncompromising
attitude,
the
Seyenlhwas lo provea gloriousculminalion
lo a
- but,as he hadfeared,it
cycleof symphonies
'the
wasalsoa clearindication
ol
tragicfale of an
ageingcomposer'.In its shape,itsform(duringlhe
processol ils composition
the symphony'grew
1929 (of whichthe LahtiSymphonyOrchestra
gavethe worldpremidreperformance,
withlhe
kindpermission
of lhe Sibeliuslamily,at the
composer's125thanniversary
concerlon 8lh
December1990,conductedby OsmoVanske;the
premidrerecordingis availableon BIS-CD-575).
The worldawaitedan eighthsymphonywhich,
impossible
as il was,wentup in smokein lhe
fireplaceal Ainola(thecomposer's
villa)in lhe
'1940s.
Sibeliusconducted
the firstperformance
of his
SeventhSymphony- then still called'Fanlasia
- in Stockholm
sinfonica'
on 24thMarch1924.
Theworkastounded
the publicand crilicsalike.At
f romlhe originally-planned
lhree-movement
the endol September
and beginning
of Ocloberhe
structureintoa singlemovement)
and its sononlies conducledit fivetlmesin Copenhagen
to packed
perfect
it becamesucha
enlily,and givenits
housesandlo greatacclaim.ln Copenhagen
positionas the clearfinalpointin lhe processof
Sibeliusalreadyenjoyeda considerable
Sibelius's
symphonic
developmenl
it is quite
reputalion,
and the concenswereto be a striking
'final'
beyonddispulethat it couldbe nothingbut a
highlight
of hisconducting
career(heconducted
a
symphony.
The composltion
of a newsymphonyin tolalof over200 concerts).
And so lhe Royal
its wakewouldhaverequiredthe composerto
Theatrein Copenhagen
andlhe publisherWilhelm
'slartlrom
the beginning'.
Thisis indeedwhat
Hansensubsequently
ofleredSibeliusa major
Finnishcomposers
generations
of subsequent
commission:
he was askedlo composemusicfor
havebeencompelled
lo do.
Shakespeare's
dramaThe Tempest.Incidentally,
The Tempestand Tapiola,however,are quile
sucha projecthad beensuggested
twentyjive
different.
Theywerenol tiedto lhe selt-willed
yearsearlierby AxelCarpelan,'Mr.X', whowas
aulhorityof Sibeljus's
symphoniclogic;in lhem he
subsequently
lo becomeSibelius's
closestfriend
couldallowhisfantasiesfreerein.Afterthese
and supporlerandthe 'godfalher'
of workssuchas
worksthe composerforcedhimselfoncemore
Finlandia(BIS-CD-575),
the slringquarlel Voces
bacKto symphonic
form.His new 'firstsymphony', lntimae(B|S-CD-463)and lhe ViolinConceno
however,
was onlyto be heardby hisown inner
(Brs-cD-500).
'Silenceof
ear,and lhe mysterious
Jarvenpad'
Sibeliusrepliedlo thiscommission
with
beganin 1931. Atlertheselhreegreatworks,his
enthusiasm.
Althoughdoubtshavebeenraised
piecewasto be lhe littleSu/tefol.
linalorchestral
concerning
itsaulhenticity
The Tempest,
Violinand StringOrchestra,Op.117,dalingfrom
apparently
the laslplayby lhe ageingWilllam
6
(1564-1616),
Shakespeare
is a colourfulfairy{ale magicalworldoncemoreintothe realmol the
in whichthe powersof nature,mysticism,
the
Kalevala,to lhe duskyloresls ot Tapiola.
whirlpools
of humanlhoughtand spirituality
meet;
LaterSibeliuslongedto returnin depthlo the
the subjecthad an enormousappeallor the 60of lhe actionon
lhemesol The Tempest.'Because
year{ld Sibelius,who- as a counterbalance
lo
stageI havemerelybeenableto sketchlhem',he
is increasing
wrote(cf.:'my self-crilicism
lhe SeventhSymphony- was extremelylavish
Whenhe lalerreworkedlhe music
wilh histhematicmalerial.Thecomposercould
enormouslyl').
see himselfin the magicianProspero,
contentedly intolwo orcheslralsuiteswhichhave become
powers.
he
favouredconcertitems(BlS-CD-448),
admiringhis mysterious
Althoughthe
lhe musicalingredients.
The basislor lhe drama The lempesl is a real- condensed
use,
suitedto concert-hall
lifeevenl,a slormin Bermudain 1609.Emigrants suitesare excellently
lhal in
derncnslrates
fromEnglanden roulelo Virginiawere
thiscompleterecording
lhe music,Sibeliuslosllhe
movingand reworking
shipwrecked
and foundlhemselvesin prisonin
wrotelhreeshort
vividdramaof lhe play,oneof the music'smost
Bermuda.In 16.11
Shakesoeare
Becausehe did nol use
essenlialcharacleristics.
storieslrom whichhe drewthe raw malerialsfor
all of lhe musicin the suiles,manyatlractive
lhe play.Sibeliuswrotethe music,in all 35
movemenls
can nowbe heardoutsidethe thealre
numbers,for a performance
of the playgivenin
for the firsttime.
Danish(althoughin factSibeliusworkedfroma
In 1927the FinnishNationalThealrepresented
whilecomposing
the score);
Swedishlranslation
its own produclionot The Tempest(in a Finnish
the producerAdamPoulsensenl him hisown
by PaavoCajande0,and on lhis
Amonglhe
translalion
commentsand musicalsuggestions.
he madewasthatthe shipwreckin
occasionSibeliusaddeda short Epllogue.His
suggestions
playedthe r6leof Ariel.
lhe lirstscenebe replacedby a musicalprelude,a daughter,RuthSnellman,
A lurtherproduclion
tookplacein lhe Eslonian
musicalstorm.
capitalTallinn,andlhe fourthlheatricalproduction
Thecharacters
and waternymphsin the play
Sibelius'smusictook placeat
ol TheTempestwilh
caolivatedSibeliusto suchan extentlhat the
ODeraFeslivalin 1986;thisCD is
music,his elevenththealrescore,was notflnished the Savonlinna
ol the complete
the worldpremidrerecording
in time.The firstnightwas postponedunlil16th
'official'score
score,Theversionchosenwas the
March1926,Thecomposerhimselfwas not
by Sibeliusafterlhe
presentihe was alreadyon his wayto ltaly,to
as completedand sanctioned
in 1927.
Helsinkioerformances
work- thetone
composeanolhercommissioned
poemTapiola.
The languagechosenfor the songson thls
UnlikeProsperoat the endol lhe
recordingis Finnish,partlylor practicalIeasons
Tempest,Sibeliuswas not yet readylo put aside
(forthe recording
and the concertperformance
lhe magicpowerof his guidingstar.He neilher
whichprecededit Finnishsingerswereused)and
brokehis magicstaffnorcasthis bookof magic
whenhe was
Shakespeare's aboveall becauseSibelius,
inlothe sea;he merelytransposed
the partof Arielis takenby a lemalesinger;the
however,is'an ayriespirit',nol a
characler,
human,and as suchis neilherrnalenorfemale.)
Theyearspass,and Mirandagrowsinloa
beautifulyoungwoman.Oneday Prosperoseesa
sailingshipout at sea;the shipbearsAlonso,King
are Anlonio,
of Naples,amongwhosecompanions
Alonso'sson Ferdinand,
hisbrotherSebastian
and
Gonzalo.Prosperoraisesa hugelempesl,andthe
shiois wreckedon the rocks.ln AdamPoulsen's
produclion
Copenhagen
the first(shipwreck)
scene
wasomitted:In ils Dlacehe askedSibeliustor a
stormyoverture,al lhe climaxof whichthe curlain
roselo reveal,as if in a dream,the shipsinking
beneathlhe waves(No.1;in lhe concerlversionit
becamelhe Prelude.Oo.109No.1and also the
lastmovementof lhe FirstSuite,Op.109No.2[Ihe
Storm,ll/9:in lhis text,in brackels,lhe numberof
the movementin the originalscoreis givenfirsl,
movementin lhe
thenthe titleof lhe correspondlng
Synopsis
concerlsuites,and finallylhe numberin lhe
Prospero,Dukeof Milan,wisheslo absorbhimsell concertsuitesl).
in magicand he has cededlhe government
ol his
In the firstsceneMirandagrievesaboutths
Dukedomto his brotherAntonio,who however
shipwreck
andlhe drownedlravellers,Prospero
eventually
seizespowerhimselfwiththe helpof
tellsherlhat lhey havebeenrescuedand are on
the Kingof Naples.Prosperoand his daughter
the island.He alsotellsof hisown pastand lulls
Mirandaare drivenout of the kingdom,sentaway
herlo sleep(No.2,Berceuse,l/7b).Prosperocalls
in a rotlen,unseaworlhy
sailingship.The 'honest
Ariel,whofllesin (No,3).Duringthe chorusof the
old Councellor'
Gonzalomanagesat the last
winds(No.4,Chorusof lhe l,ynds,ll/1)in the
momentto giveProsperohisbookof magicand a
theatreversionArielrelaleshowhe raisedlhe
liltleloodto takewithhim.Wilhthe helpof his
tempesland wreckedthe ship.Prospero
magic,Prosperosucceedsin sailingthe shipto a
commandsAriello assumethe guiseof a mermaid
deserlisland,wherehe and his daughterstartlo
invisible
to everybody
else,and Arielhaslensaway
jsland's
live.The
inhabitants,
the spiritof lhe air
(No.5).Invisible,
Arielsings,withthe otherspirits;
Arielandlhe savage,deformedCaliban,haveto
the watchdogsbarkandthe cockcrows(No.6,
becomeProspero's
servanls.(ln Sibelius's
music, The Naiads,ll/8).
Ferdinand,
who rs mourninghis
composingit, assumedlhal the musicwouldbe
performedin thealresin his own counlry.Because
in lhe writtenmaterials
from
ot cerlaindeliciencies
the 1927 per{ormance,
lhe versionby the wellknownoperaslnger,directorand translalorHannu
Heikkild.himselffrom Lahti,was chosen.This
lranslation
datesmostlyfrom 1974,whenthe
FinnishBroadcasting
Corporation
organizeda
fromthe score;
concerlperformance
of seleclions
for lhe movements
whichhad
translations
previously
beenomittedwerecompletedfor lhe
presenlperformance.
Thisrecording,
madein the
Churchol the Crossin Lahti,followsSibelius's
directions
veryexactlyconcerning
the locationof
the chorusand certaininstrumenls,
of whichthe
harmonium(ofthe genuine,pedal-powered
variety),the harpand sometimes
olherinslrumenls
as wellare silualedat somedislancefromthe resl
of the orchestra,
and fromeachother.
10
father'sdeathby drowning,hearshim sing,and
his impression
wilh a second
Arielstrengthens
song(No.7,Ariel'sSong,llgbl.
At the beginningof Act ll, an interlude(No.8,
Prospero,ll/4) transfersthe actionto the rescued
movement
noblesby meansof an aristocratic
Arielis present,disguisedas a
depiclingProspero.
youngoak lree,and according
lo Poulsen's
he snapsoff a branchand playsa
directions
dreamymelodyon it, as if on a flute(No.9,Ihe
Oak Tree,l/1). Alonsoand Gonzalohavesunkinlo
and
a deepsleep;the King'sbrotherSebastian
Prospero's
brotherAntoniodecideto
lreacherous
killthem.Arielsaveslhem by wakingthem in the
nickof lime (No.10). Prosperohaslakenthe stupid
e ,o . 1 1 ) ,
m o n s t eCr a l i b a n
a s h i ss l a v e( l n t e r l u d N
tromthe
moresurvivors
and the latterencounters
wreck:the jesterTrinculoandthe drunkenbutler
Stephanowho,havingalmostemptiedhis bottle,is
in the moodfor a song(No.l2).Joininglorceswith
them,CalibanassumesStephanolo be a godand
takeshim as his new master(No.13,Caliban's
Song,l/3).
wilh
Thethirdact beginswithan interlude
whichPoulsenwishedto depiclMiranda,a
graceful,innocentand naturalgirl,andto show- the mulualloveof
trustingly
sweetly,childishly,
lwo youngpeopletor whomlhis feelingis a new
sensalion(No.14,Mianda,ll/7);for withthe aid of
have
Prospero's
charmsMirandaand Ferdinand
mel eachother.In the fitthsceneAIiel,playingthe
of
clarinet,leadsa grotesqueprocession
Trinculoand Caliban(No.15,
Stephano,
l/2).Calibanhas encouraged
Humoresque,
andthe
Stephanoto plotlo murderProspero,
joinTrinculoin a farcical
cocksuredrunkards
canon(No.16,Canon,ll5l, The openingmusictor
the srxthscene,lhe lastparlol whichis almost
deceitfulbrother,
dance-like,
depiclsProspero's
the usurperto the throneof Naples,Antonio
(No.'17,
onlythe finalslrellobecomingDance
Episode,lll9\.Antoniohatchesa new plot with
to murderlheiroverlord,Alonso,Kingof
Sebastian
Naples.Strangespirils('Shapes')bringin a
banquettor lhe nobles,whosepleasuresare
howevercul shortby Ariel,nowas a Harpy,in the
r6leof a vengefulgoddess,whofliesin and
sweepsawayall the foodfromlhe tablewiththe
strokeof a wing(No.18),in lhe playa melodrama
withtext.The Shapesreturn,dancing,and
tableof food
mockingly
carryout the aristocrats'
( N o .l 9 ) .
whichopenslhe fourthact
The interlude
portraysAlonso'sgrief,becausehe believedhis
sonlo havebeendrownedin the shipwreck
(No.20,lntermezzo,lll2\. Al Prospero'srequest
Arieloncemoref liesin (No.21)and is commanded
to coniureup an oldjashionedharveslfestivalin
Arielsings
honourof Mirandaand Ferdinand.
knowingthat he is soonto be parled
sorrowtully,
from Prospero(No.22,Song/, ll/5).The director
by a rainbow,
Poulsenhadthe festivalilluminated
for whichSibeliuscomposedmusic(No.23,
l/8a)in honourof lris,goddessof the
Entr'acte,
receivesa wallz-like
rainbow.lris'smelodrama
(No.24),as doesJuno'ssong
accompaniment
'Honour,riches,
(No.25)wishingthe youngcouple
at the
The nextperformers
marriage-blessing'.
dancingan
festrvalarethe naiads,or mermaids,
atlracliveminuet(No.26,Danceot theNymphs'
ll/3:the movemententilledlhe Na/bdsin the
concertscoreis an anangementof Ariel'slirst
11
song,No,6).The reapersalsolakelheirlurn and
performa polka (No.27,TheHaNesterc,ll4).
Prosperocallsoncemorefor Ariel(No,28)and
commandshimto felchoslentatiously
ornamenlal
costumeslo lemptthe lhieves,Arielhastensaway
(No.29)and returns(No.30)lo Prospero's
workshop,
lhe lask completed.
Caliban,Trinculo
and Stephanocometo kill Prospero,
bul when
lhey see the fineclothestheylorgeltheirmission.
Theydressup in lhe robes,but Prosperocallslhe
dogsand a comicscufflebeginsbetweenthe
scoundrels
andthe dogs(No.31,Scena,l/6).
The nexlinterlude(No.31bis),whichis
musically
the sameas Ariel'sforthcoming
and last
song,introduces
lhe fifthact. ProsperogivesAriel
hrslastorders:to gatherall his enemiestogelher,
to resloretheirsenses.Prosperoalsopromisesto
abandonhis magicarts;he breakshis staffand
caslshisbookof magicto the bottomof lhe sea.
He wisheslo hearheavenlymusic,whichSibelius
has inlerpreled
accordingto lhe director'swishes
in a specialway:'a lunaticmusic,followedby a
solemnmelody'(No,32,lntrada,l/7a).Prospero
nowwearsthe costumeof the Dukeof Milanand
givesArielbackhisfreedom,to the delightol the
spirilof the air (No.33,Songil, lll6l.Arielbrings
the noblesand the villainsto Prospero.
They
resolveall theirdifferences,
and Prosperoinvites
all his guestslo his humbledwelling,wherethey
arrivein procession
1othe rhylhmof a polonaise
(Corldge,No.34).Prosperofinallypronounces
lhe
'Now
epilogue;
my charmsareall o'erthrown,
/ And
whatstrengthI have'smineown,/ Whichis most
f a i n t . .L. e tm e n o t . . .d w e l/l I n l h i sb a r ei s l a n db y
yourspell;/ BUtreleaseme frommy bands'.For
the Helsinkiperformance,
in addition,Sibelius
12
composedlhe majeslicEpilogue(No.34bis;on the
lrontpageof thisappendixwe read'No.34"Om
utanCortoge"',
i.e.lhe Epilogueis to be playedif
polonaiseis omitted,but this
lhe processional
directionhas beencrossedout and in the sheet
musicitselfthe number34 is followedby 'bis'ithe
movemenls
can thereforebe playedin succession)
in honourof Prospero,hisown image.
Tero-Pekka Henell
Lllll Paaslklvl(mezzo-soprano)
comesfromLahti
and is lhe firstrecipient(1992)of the Lahti
'Young
SymphonyOrchestra's
Soloistof the Year'
litle.Sheis makingfourappearances
withlhe
orchestrathisseasonin musrcby Sibeliusand
Bach (wilh the conduclorsRoy Goodman,Peter
Schreierand OsmoVanska),wilh numerous
fulure
planned.LilliPaasikivireceivedher
appearances
firstmusicaltrainingin specialclassesat school.
Shestudiedsingingand violinplayingat the Lahti
Conservatory
and continuedher studiesat the
StateCollegeof Musicin Stockholm
withprotessor
SolwigGrippeand at lhe RoyalCollegeof Musicin
LondonwithNeilMackieand as a privatepupilof
DameJanetBaker.She enjoyedfrequent
compeiilion
successduringherstudentyears.She
hasperformedin manyEuropeancountriesandas
a soloislwith(amongolhers)the LahtiSymphony
Orchestra
and the RoyalStockholmPhilharmonic
Orchestra.
Klrsl Tiihonen(soprano)
rsone ol Finland's
most
youngsingersand is a prizewinner
successful
of
lhe Savonlinna
OperaFestival's
TimoMustakallio,
Lappeenranta
and Rlode Janeirosinging
compelitjons.
She studiedal the Lahtiand Turku
conservalories
and at the SibeliusAcademyin
Helsinki.She has appearedas a soloistwith
in
and has alsoperformed
severalorchestras
ooera.
The choiris directedby Anna-Clara
Groundstroem.
100,000
Lahtiis a lown withapproximately
inhabilants
60 milesnorlhof the Finnishcapital,
Helsinki;il is a moderncentrefor sports,cullure,
has beena soloist
HeikkiKeinonen(baritone)
The Lahti Symphony
tradeand industry.
withthe FinnishNalionalODerasince1981and
Orchestrawasfoundedin 1949to maintainlhe
has frequentlysung the baritoner6lesin opera
in 1910 by
ol the orchestraestablished
in Lahli.He sludiedin Pariswilh
traditions
oroductions
the societyLahtiFriendsof Music.In recenlyears
G6rardSouzay.
the orchestrahas develooedinlo one of lhe most
Anssl Hirvonen(tenor)is one ol Finland's
nolablein the Nordiccountriesunderthe direction
foremosloraloriosingersand he has also played
of itsconductorOsmoVenska(chiefguest
characlerrolesat lhe FinnishNationalOperawith
it
conduclor1985-88,chiefconduclor1988-1995);
greal success.He trainedas a canlor, organisl
has won lhe renownedGramophoneAwardand
and singerat the SibeliusAcademyand now
of
lor its recording
accolades
olherinlernalional
at a leacherat that
on his activities
concenlrates
the originalversionof the Sibeliusy/brnConcefto
institulion.
(BlS-CD-500).
As wellas playingregularlyin
and
symphonyconcerts,operaperformances
at the
PaavoKerola(tenor)teachesmathematics
lhe orchestrahasan extensive
recordings,
LahtiTechnical
College.As an outstanding
programme
for children'sandyouth
developmenl
amaleursingerhe is muchin demandfor opera
own supporlers'club
music.The orcheslra's
productions
in Lahti.He hasalsosung
'Aploditorkeslerille'
(Friendsof the Lahti
professionally,
in the chorusof lhe HamburgState
lhe firstof its kindin
SymphonyOrchestra),
Opera.
Finland.has existedsince1991.
presents
The LahtiSymphonyOrchestra
Operahas beenperformedregularlyin Lahtitor
per
weeklyconcertsin the LahtiConcerlHall
thirlyyears,usuallywilhone newproduclion
(architecls
Heikkiand KaijaSiren,1954)and in the
year.Al firstlt was adminislered
by the Lahti
Churchol the Cross(AlvarAallo,1978);lhis
OperaSociety,bul recentlyoperashavebeen
churchis alsolhe venuefor all the orcheslra's
performed
at the LahtiCityTheatreas joint
Theorchestraalsoappearsregularlyin
recordings.
Lahti
venturesby the LahtiSymphonyOrchestra,
at numerousfeslivals
Helsinkiand has oerformed
and LahtiOperaSociety.The Lahti
Conservatory
the Helsinki
including
the HelsinkiFestival,
in productions
OperaChorus has participaled
music)and the Lahti
Biennale(contemporary
60
fromlhe outset.Mosl ot its (approximately)
OrganWeek.The LahliSymphony
membersstudysingingat the LahtiConservatory. Inlernalional
in the presentrecording, Orcheslraapoearson 10 otherBIS records.
Thirtysingersparticipate
13
Osmo Vanska(b. 1953)studiedconducting
at the
SibeliusAcademywithJormaPanula,qualifying
in
1979.He has alsostudiedprivalelyin Londonand
Wesl Berlinand hastakenpartin RafaelKubelfk's
masterclassin Lucerne.OsmoViinskdis also
activeas a clarinettist.
In 1982 OsmoVanskawonthe inlernalional
BesangonCompelilion
for youngconduclors,
after
whichhe hasconductedthe moslimoortant
orcheslrasin Finland,Norwayand Sweden.His
international
careerhasalsoblossomedrapidly
outsidethe Nordiccountriesand he hasworkedfor
examplein France,the Netherlands,
Czechoslovakia,
Estoniaand Jaoan.
As an operaconductorhe has appearedat lhe
Savonlinna
OperaFestival,
at the RoyalOperain
Slockholmand at the FinnishNationalODera.He
assumedthe positionol principalguestconduclor
of lhe LahtiSymphonyOrchestra
in autumn1985;
In autumn1988he tookoveras artisticdirectorof
the sameorchestra.
From1993onwardshe will
alsobe chiefconductorof the lcelandSymphony
Orcheslra.He appearson 11olherBIS records,
14
kohtalo
tanhenevansaveltajan
Tyoei eneasuju
traaginen.
\ , loputtoman
Y samallalavoinkuinennen,ja ilsekriliikki
kasvaasuunnattomaksi",
kirjoilliJean Sibelius
(1865-1957)paiivaikirjaansa
ennensellsernennen
- tosinvielatyonimella
snfonlansa(BlS-CD-311)
- valmistumista
"Fanlasiasinfonica"
kevattalvella
1924.Juurimestarintinkimaltomyyden
ansiosla
seitsemenne
s6 sinfoniastaluli loisteliaspddt6s
sinfoniasarjalle,
muttakutenhan pelkdsi,myos
osoitus"vanhenevan
sdveltajan
traagisesta
kohtalosta".
Siitatuli hahmoltaan,
muodoltaan
(sinfonia
"kasvoi"savellystydn
aikana
ja soinniltaan
yksiosaiseksi)
kolmiosaisesta
niin
ja sen asemaslaSibeliuksen
tdydellinen
sintoniasarjan
selkeenjatkumonpaalepisteena
niinkiistaton,
ettase ei voisiolla mikiiin muukuin
'Viimeinen"
sinlonia.Uudensinfonianluominen
senjelkeenolisivaatinutsaveltej.in
"aloittamaan
alusta".Senoval saaneetlehdajiilkipolvien
saveltdjet.
Mulla Myrcl<yja Tapiolaolival toisla maata.
Niitaei silonutSibeliuksen
sintonisen
logiikan
itsepintainen
maaraysvalta,
niissahensai
omislautua
fantasioilleen.
Niidenjalkeenmestari
pakolliitsensavielakerransinfoniaan.
Uusi
"ensimmainen"
sinfoniajai kuitenkin
vainhenen
ja salaperainen
itsensdkuullavaksi,
Jarvenpaan
h i l j a i s u uasl k o vi u o n n a1 9 3 1. K o l m e nv i i m e i s e n
jalkeenviimeiseksi
suurleoksen
jai vuoden1929 pieniSarla
orkesterisevellykseksi
viululleja jousiorkesterille, opus 117 (jonka Lahden
kaupunginorkesleri
kantaesitti
Sibeliuksen
suvun
ystavallisellai
luvallamestarin125juhlakonserlissa
vuotissynlymepaiven
8.12.1990
OsmoVanskanjohdollajensilevytys
BIS-CD-575).
tt \
mzlaslamuullajat
matkallaolleetenglanlilaiset
ja loysivel- vahingossahaaksirikkouluivat
kirjoittikolme
1611Shakespeare
Bermudan.
joistahanpoimiMyrslqnaineiston.
novellia,
35 osaa,
Sibeliussavelsimusiikin,kaikkiaan
vielanimella"Fanlasiasinfonica"
kaann6kseen,
naylelmanruolsinkieliseen
Teosloi
Jonka
24.3.1924.
Tukholmassa
kantaesityksen
ohjaajaAdamPoulsenhiinellelehettiomien
Syysallikalle.
niinkuulijatkuinarvoslelijatkin
kommentliensa
lokakuunvaihleessahaniohlisen
ia musiikkinumeroehdotuslensa
kera.Poulsenehdoltimuunmuassaensimmaisen
viidessaloppuunmyydyssa
K66penhaminassa
rajulla
korvaamista
haaksirikon
kohlauksen
loistavalla
meneslykselle.
konserlissa
esirippu
ionkahuippukohdassa
Sibeliusoli jo valmiiksi"nimi",ja alkumusiikilla,
KoODenhaminassa
nahdaanlaivan
tuli myoshanenkapellimeslariuransaaukeaa,ja kuinunikuvana
konserteista
minkeSibeliussinentoteuttikin
yli
vaipuvanaaltoihin,
(hanjohtikaikkiaan
huippukohta
sykehdyflava
savelmyrslqlla.
varsinaisella
200 konsertliauransaaikana).Niinpe
satvat
hengetja vedenneidot
Naytelmen
Tealerja Hansenin
Det Kongelige
Keropenhaminan
eila musiikki,hanen
niinvaltoihinsa,
Sibeliuksen
suuren
kustanlamo
tekivatjalleenSibeliukselle
ei valmistunut
nayftamdmusiikkinsa,
yhdestoisla
musiikki
save[amezin
lilauksen:hanlapyydettiin
- milamuulen ajoissa.Ensi-ilta
16,peiveksimaaliskuuta
siirrettiin
Myrsl<y
naytelmaan
Shakespearen
ei ilseollutlesna,sillahiin oli io
1926.Saveftaje
AxelCarpelan,"henaX", siltemminSibeliuksen
uutlatilausteosla'
ltaliaansaveltamaan
lahdOssa
lahinyslevaja tukija,Finlandian,
ia
iousikvarteton
savelrunoaTapiola.Foisinkuin Prospero,Sibelius
"kummi",oli jo 25 vuollaaiemmln
viulukonserton
vielii ollutvalmislyomaan
ei MyrskyniAlkeen
ehdottanut.
tenhovoimaaHanei
laiminonnenlahlensa
innosluneestl
Sibeliusvastasitilaukseen
eikeupottanut
(1564-1616)
oletettavasti murtanultaikasauvaansa
lakkaanShakespearen
vaansiirlyiShakespearen
losinon esitetty taikakiriojaan,
teos (jonkakirjoittajasta
viimeinen
vielakerrankalevalaiseen
maailmasta
maagisesta
varikylliiinen
Englannissa),
epailyksia
ja
synkkaanmelsean.
Tapiolan
vallakunlaan,
mystiikka
satunaytelma,
iossaluonnonvoimat,
Sibeliushaikailiviela
Myohemmin
ihmismielen
syoveritslinamissahenkisyyskin
paluutajoukkoonMyrsky-musiikin
perusleellista
60-vuoliasta
innoillitavattomasti
kohtaavat,
aiheila:"Draamantahdenolenvoinulvaln
Sibeliusta,loka - seitsemennensinfonian
- yltyisuoraslaan
niita",han kirioitti(vertaa:"ltsekritiikki
luonnostella
luhlailemaan
vaslapainoksi
Kun han myohemmin
kasvaasuunnaltomaksi"!).
leemojaan.Mestarinakiitsensaneylelman
kaksisitlemminsuosituksi
muokkasimusiikista
Prosperoksi,
taikahengeksi
iokalyyryvaisena
(BlS-CDlulluttaorkesterisariaa
konsertlimusiikiksi
voimaansa.
ihaileesalaDeraista
aineistoaanVaikka
Myrsky-niiytelmiinpohjanaon tosilapahtuma, 448),han keskiuimusiikillista
vasta
mvrskvBermudansaarillavuonnal609 Virginiaan sarjaltoimivatkonseftlkeytossamainiosli,
kahdeksatta
sinfoniaa,
Maailmajai odottamaan
nousisavuna
iokaomassamahdottomuudessaan
ilmaanAinolantakasta1940-luvulla.
Sibeliusjohti seitsemennensinloniansa-
15
lama kokonaislevytys
osoittaa,etteSibeliuson
paikoinkadottanut
niitamuokatessaan
naytelman
eldvaedramaliikkaa,
osanmusiikinsisimmasta
olemuksesta.
Koskahanei sarjoihinkiytt,inyt
kaikkeamusiikkiaan,
voidaanmoniviehdttavd
musiikklnumero
nyt ensikerran
kuullaleanerin
ulkopuolella.
Vuonna1927 SuomenKansallisteatteri
tuotti
Myrskn omallandytliimollAdn(PaavoCajanderin
ja Sibeliusliitlimusiikkiin
suomennoksena),
lyhyen
epilogin.
Arielinaesiinlyihdnentytterens6Ruth
Snellman.
Sitlemminteoson esilellymyds
Talljnnassa.Neljannennayttamdtoleutuksensa
Shakespearen-Sibeliuksen
Myrsl<y
sai
Savonlinnan
Oopperajuhlilla
vuonna1986.Tiiksi
Myrsky-musiikin
maailmanensilevytykseksi
paatettiin
taltioida"virallinen",
saveltajan
itsense
jalkeen
vuoden1927 Helsingin-esityslen
ja oikeaksivahvislama
t,iydent€ima
versio.
Levytyksen
laulujenkieleksivalittiinsuomi,
ja sita
ositlainkafannon syista(levytykseen
edeltaneeseen
konserttikanlaesitykseen
haluttiin
suomalaisel
laulajavoimat),
muttapohjimmillaan
siksi.ella Stbeliusjo sdvellAessaen
alatteli
musiikintulevaakiyttdakotimaansa
neyltamoille.
Suomennokseksi
valitliinvuodenl 927
esitysmateriaalin
vajavaisuuden
takialunnetun
-ohiaajan
lahlelarsen
ja
oopperalaulajan,
suomentalan
HannuHeikkilenversio,jostaosan
hentekivuonna1974,kun Yleisradio
esilli
katkelmiamusiikislakonsertissaan,
ja siite
puulluneetkappaleeltateproduKiolavarten.
Nauhoituksessa
LahdenFistinkirkossa
noudatettiin
larkastiSibeliuksen
maiirayksiri
kuoronja tiettyjensoittimien
jolloin
sijoittelusta,
harmoni(aito,pollettava
matti)ja harppuseke
16
paikoinmuitakinsoitlimtaon sijoitetluerilleen
ja toisistaan.
muuslaorkesterista
Myrsky-naytelman
tapahtumat:
MilanonherltuaProsperohaluaauppoutua
ja henon luovullanul
salatieteisiinsd
vallakunnan
joka kuitenkin
hallinnan
veljelleen
Antoniolle,
kaappaavallanlopullisesti
itselleenNapolin
kuninkaan
avusluksella.
Prosperoja hanen
tytErensaMirandakarkotetaanmaaslalahossa,
purjeveneessa.
merikelvonomassa
Gonzalo-ylimys
saa viime helkellaanneluksiProsperonrnatkaan
hanentaikakirjansaia vahen ruokaa
Taikavoimansa
avullaProsperon
onnistuuohjata
laivaautiollesaarelle,jonnehanMlarineen
asettuuasumaan.Saarenasukkaal,ilmanhenki
ArieljahirvioCaliban,saavatalistuaProsperon
alamaisiksi.
Vuodetkuluvat,ja Mirandakasvaakauniiksi
neidoksi.EraanapaivaneProsperonekeeulapalla
purjelaivan,
malkustajinaan
Napolinkuningas
Alonso,jonkaseurueeseen
kuuluvatmuiden
muassaAntoniosekaAlonsonpoikaFerdinand,
veliSebastian
sekeGonzalo.ProsDero
nostattaa
ja laivatuhouluukallioihin.
hirmumyrskyn,
Adam
produktiossa
Poulsenin
ensimmainen
kohlaus
jAipois,sen sijaanhenpyysi
haaksirikkoineen
jonka
Sibeliukselta
myrskyisen
alkusoilon,
huippukohdassa
valiverhonousija kuinunikuvana
nahtiinlaivavajoamassa
mereen.(nro1;
konsernisarjoissa
muokanunaPreludiOp.109n o
1 sekasarjannro 1, opus109nro2, viimeinen
osa, MyrskyltessatekstissiimetkinnelleMyrsky,
lU9;ilrnoittamassa,
mihinsarjojenosaanleman
n.iytelman
kyseisenosanmusiikkia
on keyteny
muokattuna
lai harvoin- sellaisenaan
seka
jonka
KolmasndytosalkaaValisoitolla,
sarjassaolevanosannimenl),
soreaa,
kuvaelmassa
Mirandamurehlii PoulsenhalusikuvaavanMirandaa,
Ensimmdisessd
ja hukkuneita
kahden
tyttoaja kuvastavan
matkustaiia.
viatonlaja luonnollista
laivanhaaksirikkoa
rakkauden
heidatsaarelle.
nuorenkoskaanaiemminkohtaamaa
Prosperokerloopelastaneensa
ja
lapsenomaisesti,
lunnella,sulokkaasti,
Han kertoomy6somastamenneisyydestaen
(nro14i Miranda,lU7),
silldMiranda
luottavaisesti
tuudittaaMirandanuneen(nro2; BerceusellTb)
ja Ferdinand
avulla
salaisella
ovatProsperon
ProsperokutsuuArielia,jokalennahlaapaikalle
Ariel
kuvaelmassa
l6ytaneet
toisensa.Viidenness6
(nro3). Tuultenkuoron(nro4i Tuultenkuoro,M\
johdattaaklarinenia
soillaenirvokastakulkuena,
Arielkerloo,milenhan
aikananAyttdmdversiossa
ja Caliban
jossaovatmukanaSlephano,Trinculo,
nostimyrslrynja upotlilaivan,Prosperokaskee
jota kukaanmuu
(nro 15i Humoresque,ll2). Calibanon saanut
Arielinpukeutuamerenneidoksi,
Prosperoa
yllytelyksi
murhajuoneen
Stephanon
ei saa nahda,ia Arielrientaepois(nro5). Ariel
juomaveikot
laulavat
vastaan,ja itsevarmat
muidenhenkienkera,
laulaanakymettomane
ja kukonkiekuessa
(nro6;
Trinculonkanssahupaisankaanonin(nro 16;
koirienhaukkuessa
Najadit,lV8]|tFerdinandkuuleelaulunsurressaan Canon,lV5\.Kuudennenkuvaelman
jonkaloppuon merkittytanssiksi,
avausmusiikki,
minkdArielkinvahvislaa
isansiihukkumista,
pelollista
veliee,Milanon
kuvaaProsperon
(rtro7iArielinlauluVBb).
toisellalaulullaan
Antoniota(nro17; vain
(nro8i
vallananastajaa
aluksiValisoitto
Toisennaytoksen
ikohtaus,ll/9).Antonio
pelastuneiden loppustretta
osassa Tanss
Prosperc, Il/4)johdattaatapahtumat
kanssauullatapaa
Sebaslianin
suunnitlelee
ylimystenpariinjalonmusiikinkuvalessa
NapolinkuningasAlonso
murhataleaninherransa,
Arielon paikallaverhoutuneena
Prosperoa.
paholaiset
kattavatherroieneteen
Kummallisel
ohjeiden
nuoreksitammipuuksi,
ioka Poulsenin
Ariel,
katkaisee
ja soiltaasillakuin
mutlanauliskelun
herkkupoydan,
mukaanottaayhdenoksistaan
jokaharpyijana,
hahmossa,
kostoniumalattaren
huilullaunettavaamelodiaanroY Tamni,lll).
herkut
siiveniskulla
lentaapaikalteja pyyhkaisee
Alonsoia Gonzaloovatvaipuneeluneen,ja
melodraaman
poydalta(nro18),neyttamolla
veli Sebaslianja Prosperon
kuninkaan
palaavattanssien,
ia vievat
veli Antoniopeanevattappaaheidat. tekstein.Paholaiset
roistomainen
pois(nro19).
ylimyksiaivatenruokapoydan
heldalviime
Arielpelastaamiehelher,ittamalla
nafoksenavaavavalisoittokuvaa
Neliannen
helkella(nro10).Prosperoon ottanutorjakseen
Alonsonsurua,silldhiin luuleepoikansa
nro 11),joka
tyhmanhirvionCalibanin(Valisoitto,
(No 20: Intermezzo'
ja
haaksirikossa
hukkuneen
narrinTrinculon
kohtaalaivaltapelaslautuneen
jalleen
jokaon
kulsustaAriellennahtaia
ly2).Prosperon
juoponjuomanlaskijan
Stephanon,
paikalle(nro21)jama re hanetloihtimaan
jo laulutuulella
(nro
pullonpohjan
heamoilaesse
antiikin
kunniaksi
Mirandanja Ferdinandin
h t y n yC
t aliban
luulee
1 2 ) .J u o m i n k e i hyi n
Ariellaulaasurullisesti
jumalaksija ottaahiinetuudeksi
elonkorjuujuhlan.
Stephanoa
joutuvansa
planeroamaan
tietaessaan
isdnndkseen(nro 13i Calibaninlaulu,ll3\.
17
Prosperosta
(nro22i Laulul, lli5).OhjaajaPoulsen lakaisin,mistailmanhenki
iloitsee(nro33; Laulu/l
antoisaleenkaaren
valaistajuhliaja Sibelius
ja luriuksetProsperon
ll/6).Arlelsaattaaylimykset
savelsisen musiikkiinsa
(No 23; Entr'acte,ll&a\
luokse.Vihollisuudet
sovilaan,ja Prosperokutsuu
jumalaltaren
saleenkaaren
Iriksenkunniaksi.
jonnesiirMaan
kaikkivieraikseen
majaansa,
lriksenmelodraama
(nro24), kulkueenapoloneesintahdissa(Corlege,No 341.
saa valssisaestyksen
jossa
samoinkuinJunonlaulu(nro25),
toivotetaan Prosperolausuulopuksiepilogi$saan:
"Mahtininyt
nuorelleparillekunniaa,vaurautlaja jalkelaisten
mennyton;/ laas min'olenvoimaton.- Atkaate
runsaulla.Juhlissaesiintyvet
seuraavaksi
najadit
mun suokoEhan / Saareenjeada naantymahan,
/
elivedenneidot
lanssienviehanevan
menuelin(nro Vaanirrotelkaa
kahletlain."
Helsingin-esitykseen
26, lll3, Nymfienlanssilsarjojennaladilesiintyvet Sibeliussavelsivielamajesteetillisen
Epilogin(nro
Arielinensimmaisen
laulun,nro6, sovituksessa, 34 bis.lliitteenelusivullalukeeN. 34 "Om utan
ll/8bl).Vuoronsasaavalmyoselonkorjaajat
omalla conege- WennohneCortege",
eli soitettavaksi
polkallaan(nro 27i Elonkorjaalalll/4).Prospero
numerona34, kun kulkue-ooloneesia
ei soiteta.
kutsuujalleenArielinluokseen(nro28)ja mAardd Ohjeon kuilenkinvedettyyli ja ilse nuoniin
hanelnoulamaanIoistavankirjavia
pukujaroistojen kirjoitettunumeron34 pereanbis: osat voidaansiis
houkutukseksi.
Arielrientaa(nro29)ja tulee
soiflaaperakkein],Prosperon- omankuvansalakaisin(nro30) Prosperon
pajallelehtdvanse
kunniaksi.
tiiytteen.Caliban,Trinculoja Stephanoovaltulleet Tero-Pekka Henell
tappamaanProsperon,
multaunohtavat
hankkeen
on kunniaesilella
nehdessaen
puvut.He pukevatne paalleen,muna Lahdenkaupunginorkesterilla
tallalevyllalahlelainen
mezzo-sopraano
Lilll
jolloinalkaa
Prosperokutsuukoiratpaikalle,
joka
Paasikivl,
on vuonna1992saanut
ja koirienvalilla(nro
koominenlaistelulurjusten
ensimmeisen
orkesterin
Vuodennuorisolisti
31; Scena,l/6).
-arvonimen.
Palkittulaulajatar
esiintyyvuoden
Velisoitto
(nro31 bis),jokaon musiikiilisesti
solistina,
samaKuinmyohemmtn
kuullavaArielinviimeinen aikananeljastiorkesterin
l€pellimestareinaan
OsmoVanskii(Sibeliuksen
laulu,johdattaaviidenteen
nafokseen.prospero
antaaArielilleviimeisenmaereyksen
saataa kaikki Myrskyja KulleNc-sinlonial,Roy Goodman
ja PeterSchreier
(BachinJohannes-passio\
vihollisensa
luokseenparantaakseen
heidan
(BachinJouluorato,o)sekd laulaamyostulevina
mielensS,
SamallaProsperolupaaluopua
vuosinauseasliorkesterin
kanssa.
laikavoimastaan,
taittaasauvansaja upollaa
LilliPaasiklvi
aloinimusisoinnin
Lahden
taikakirjansa
mereen.Hantoivookuulevansa
peruskoulujen
musiikkiluokilla.
jonkaSibeliuson lulkinnut
Lahden
taivaallista
musiikkia,
konservatoriossa
henopiskelilaulunlisdksimy6s
ohjaajanloivomallaerikoisella
lavalla:"mieletOn
vlulunsoitloa.
Hanon jatkanutopintojaan
sointi,jola seuraajuhlallinen
melodia"(nro32;
Tukholman
musiikkikorkeakoulussa
lntradallTa),ProsperopukeutuulelleenMilanon
i
orofessof
SolwigGrippenjohdollasekALontoossaRoyal
herttuaksi
JaantaaArielillehAnenvaDautensa
1B
NeilMackieja
opetlajanaan
Collegeof Musicissa
Hanon
yksityisesti
DameJanetBakerinoppilaana.
jo opiskeluaikanaan
meneslynyt
useissa
useissaEuroopan
Hdnon esiintynyt
kilpailuissa.
lisaksi
naissaia Lahdenkaupunginorkeslerin
Filharrnonisen
Tukholman.Kuninkaallisen
solistina.
orkesterin
SooraanoKirsl Tiihonenon Suomen
nuorialaulajatlaria,jonka
menestyksekkaimpi6
Timo
voitotSavonlinnan
uraaovatsiivillaneet
-kilpailussa,
Lappeenrannan
Mustakallio
sekdRtode Janeironkilpailussa.
laulukilpailussa
Henon opiskellutLahdenja Turun
Han
seka Sibelius-Akalemiassa.
konservatoriossa
solislinaseka
useidenorkestereiden
on esiintynyt
monissaoopperalehtavissa.
HeikkiKeinonenon laulanutSuomen
solislinavuodesta1981ja
Kansallisoopperan
esitlanytmyosuseidenLahden
Myos
baritonipaarooleja.
oopperaproduKioiden
HeikkiKeinonenon opiskellutLahden
hanenopettajanaan
Pariisissa
konservaloriossa.
on ollulG6rardSouzay.AlunperinHeikkiKeinonen
valmistui,kulenmonitunnetuimmista
peruskoulunopettajaksi.
laulajista,
suomalaisista
oppilailoksen
PaavoKerolaon LahdenTeknillisen
jonkalauluharraslus
on
matematiikanopettaja,
tehnythanestekysytynsolistinLahden
Hen on laulanutmy6s
oopperaproduKioissa.
HampurinValtionoopperan
ammalikseen
kuorossa.
Lahdessaon esitettyoopperaaseannollisestijo 30
vuotta,yleensayksiuusiproduKiovuositlain
Aluksioopperatyooli LahdenOopperary:n
vasluulla,muttanykyaanoopperaatehdaan
Lahden
Lahdenkaupunginleatlerin,
Paijet-Hameen
kaupunginorkesterin,
ja LahdenOopperary:n
konservatorion
Alustaastimukanaon ollulmy6s
yhteisty6na.
LahdenOopperankuoro,jonkan.
suuriosa on
laulajasta
kuudestakymmeneste
tdssA
laulunopiskelijoita,
konservalorion
laulajaa
on mukanakolmelqmmenta
levytyksesse
Groundstroem.
on Anna-Clara
KuoronJohtaia
perustettiin
vuonna
Lahdenkaupunginorkesterl
1 9 4 9v a a l i m a avnu o n n a1 9 1 0t o i m i n t a n s a
orkesterin
LahdenMusiikinyslavien
aloittaneen
Viimevuosinaorkesterion noussut
oennteita.
1985OsmoVansken(paavierailiia
kapellimestari
88,taileellinen
iohtaia1988-1995)iohdollayhdeksi
kuuluisimpana
merkiilavimmista,
Pohjoismaiden
Awardinja muita
Anssi Hirvonenon maammelunnetuimpia
Granrophone
saavutuksenaan
minkaliseksihanon
oratoriotenoreia,
saanutSibeliuksen
tunnustuksia
kansainvalisia
SuomenKansallisoopperassa
ensilevylys(BlSlyopaikassaan
rton alkupereisversion
viulukonse
Han
valmistui
karaklaerirooleia.
esitanyterityisesti
konserfli-ooppera-ia
CD-500).Saannollisen
ja laulaiaksi levytysloiminnan
kanltori-urkuriksi
on laajalasten
Sibelius-Akatemiasta
lisaksiorkesterilla
ja toimiinykyaanpaaty6nsaohellalaulunlehtorina ia nuorisonmusiikkikasvatusohjelma
Suomen
omaystavayhdistys
entisessaopinahiossaan.
orkesterin
ensimmainen
AploditOrkesterille
ry on loiminutvuodesta1991.
19
Lahdenkaupunginorkesteri
konsertoi
viikoi[ain
LahdenKonsertlitalossa
(arkkjtehdit
Heikkija Kaija
Siren,1954)ja Ristinkirkossa
(AlvarAalto,1978),
jossatehdaankajkkilevytykset.
Orkesteriesiintyy
ja se on
seann6llisesti
mydsHelsingissa,
konserloinut
usei!lalestivaaleilla,
mm.Helsingin
Juhlaviikoilla,
nykymusiikin
HelsinkiBiennalessa
sekaLahdenkansainvelisella
Urkuviikolla.
TanE
on orkesterin
yhdesloista
BIS-levy.
as Schicksaleinesallernden
l\
isl lelztenEndesein
I
I Komponisten
lragisches,
DieArbeilgehtnichtwie
! ! L/
frfher voran,unddie Selbslkritik
wechstenorm",
schriebJean Sibelius(1865-1957)geradevor der
siebtenSymphonle(B|S-CD-311),
die am 24. Marz
1924 in Stockholmunterder Leitungdes
Komponislenuraufgel0hrtwurde,damalsnoch
unterdem Namen,,Fantasia
sinfonica".
Das Werk
wurdeein groBartiger
Erfolgbei Publikumund
Osmo Vanske(s. 1953)opiskeliorkeslerinjohtoa
Kritikern.EndeSeplemberund AnfangOktober
Sibelius-Akatemiassa
JormaPanulanjohdollaja
diriglerleer es f0nfmalvor vollbesetzten
Hausern
suorittikapellimeslarilutkinnon
vuonna1979.Han
in Kopenhagen;
dieseKonzertein einerSladl,wo
on lisaksiopiskellut
yksityisesti
Lontoossa
Lansiia
er slets beliebtgewesenwar, wurdenein
Berliinissd
sekaosallistunut
RafaelKubelikin
glanzender
H0hepunkt
seinerDirigentenkarriere
meslarikurssiin
Luzernissa.
OsmoVanskdon
(erdirigierleinsgesamtuber200 Konzerte).
Nach
myoslaitavaklarinetisti.
diesenKonzerten
tralendas Kopenhagener
Kgl.
Vuonna1982OsmoVanskavoittiBesangonin
Thealerundder VerlagWilhelmHansenmil einem
kansainvdlisen
nuorlenkapellimestarien
kilpailun, GroBauftrag
an Sibeliusheran:er sollteMusikzu
minkajalkeenhanon iohtanutsiianollisesti
ShakespearesD'ama Der Sturmschreiben.Er
Suomen,Norlanja Fluotsin
suurempia
akzeptierte
begeistert,
undso beganndie
orkeslereita,
Hanenkansainvalinen
uransaon
Geschichleeines seinerletzten(mil Tapiolaund
kehittynyt
nopeastimyosSkandinavian
det Suitel0r Violineund StreichorchesterOo.llT\
ja henon tydskennellyt
ulkopuolelle
mm,
Orchesterwerke.
Das Vorhabenwar 0brigens25
Ranskassa,
Hollannissa,
TSekkoslovakiassa,
Jahrelruhervon AxelCarpelan,
,,HerrnX",
Virossaja Japanissa.
vorgeschlagen
worden,der Sibelius'engster
Oopperakapellimestarina
OsmoVanskeon
Freundund Unterslutzer
werdensollte,dazunoch
esiintynyt
Savonlinnan
Oopperajuhlilla,
Tukholman der,,Pate"von
Werkenwie Finlandia(BIS-CDKuninkaallisessa
ja Suomen
Oopperassa
575),dem StreichquanettVoceslntima (BIS-CDKansallisoopperassa.
Lahdenkaupunginorkesterin463)
und dem Violinkonzeft
(BlS-CD-500).
peiavierailijaksi
OsmoVanskakutsuttiin
syksyste
Zweitelbez0glich
'|
der EchtheitsindgeeuBert
985alkaen.Syksyllei
1988hanatoittityonsa
worden,aberanscheinend
ist Der Sturmdas lelzte
johtajana.
orkeslerimme
taiteellisena
Vuodesta
(1564Stuckdes alterndenWilliamShakepeare
'1993
alkaenhentoimiimyoslslannin
1616),einfarbenreiches
Marchen,in welchemdie
sinfoniaorkesterin
ylikapellimestarina.
Tamaon
Nalurkrane,
der Mystizismus,
die Stromschnellen
hanenyhdesloista
Bts.tevylyksense.
des menschlichen
Denkensund Geislessich
20
SpalerwollteSibeliuszu den Themendes
begegnen;
der Sloff0bteeineenorme
sie wegen
er behauptete,
Anziehungskraft
auf den sechzigjahrigen
Sibelius Slunrpszur0ckkehrent
nurals Skizzen
Material
des B0hnengeschehens
aus,der hiermit seinemthematischen
geschrieben
zu haben.BeimspaterenEinrichten
besondersmit der slebfenSymphoniev erglichen
- AuBerstgroBzugig
(BlS-CD-448)
komprimierle
sah sich zweierKonzertsuiten
war.Der Komponist
Inhalt.Diesesindf0r den
er den musikalischen
zufriedenseine
selbstim ZaubererProspero,
bestensgeeignetundsehrbellebt,
Konzerlsaal
mystischen
Krdftebewundernd.
zeigt,daBdie
einewahreBegebenheil, aberdie Gesamlautnahme
Dem Slurmunterliegt
.l
Bearbeitungdie lebhatteDramalikdes St0ckes
ein Unwetterauf den Bermudas 609,bei dem
AuBerdemsindhierellichein den
beeintrachtigte.
Emigranten
aus Englandauf demWegenach
gekommenen
SaEe
erlitlenundaufden Eermudas Suilennichlzur Verwendung
VirginiaSchiffbruch
des Thealerszu h6ren.
auBerhalb
wurden.I611schriebShakespeare erslrnals
eingekerkerl
Nationalthealer
1927brachtedas Finnische
f0r
denendas Rohmalerial
dreiKurzgeschichlen,
vom Slurm(infinnischer
eineeigeneInszenierung
Sibeliusschriebdie
entstamml.
das Theaterstuck
lur welche
von PaavoCaiander),
Uberselzung
Musikfur eine
aus 35 Nummernbestehende
Seine
SibeliuseinenkurzenEpiloghinzuf0gle.
Auffthrungauf Danisch.wozuder Regisseur
TochlerRuthSnellmansoieltedie Rolledes Ariel.
undVorschlage
AdamPoulsenKommentare
wurdein Estlandgemachl.
schickte.Zu diesengehorte,daBder Schiffbruch Nocheinelnszenierung
des Slurmes
Vorspiel unddie vierteB0hneninszenierung
der erslenSzenedurchein musikalisches
mitder Musikvon SibeliusfandbeimOpernfestival
der
ersetztwerdensollle,bei dessenH6hepunkt
1986slatl;dieseCD istdie erste
in Savonlinna
Vorhanggeoffnetwurde,um wie in einemTraum
Parlilur.
Schifferscheinen Aufnahmeder kompletten
das in den Wellenuntergehende
gewahlle
Die hierfur die Vokalabschnitle
zu lassen.
teilsaus praKischen
Spracheist Finnisch,
undWassernymphen
Die Rollengeslalten
Sange0undvor allemweil
Grunden(finnische
fesseltenSibeliusderartig,daBdie Musik,seine
annahm,die Musik
ferligwurde. SibeliusbeimKomponieren
nichtrechtzeitig
elfteTheaterparlilur,
w0rdein ThealernseinerHeimalgespiellwerden.
Die Premierewurdedeshalbauf MltteMaz 1926
war nichtanwesend, WegengewisserMangeldes geschriebenen
Der Komponisl
verschoben.
da er bereitsnachltalienunleMegswar,um noch I/alerialsaus dem Jahre1927wurdedie Fassung
- die
und Ubersetzers
Regisseurs
des Opernsangers,
zu komponieren
ein Auftragswerk
stammt
HannuHeikkilagewiihll.GroBlenteils
TondichtungTapiola.Zum Unterschiedvon
'l
aus demJahre 974,als der
diese0berselzung
Prosperoam SchluBdes Slurmesverzichtete
BundfunkTeileder Partiturkonzerlant
Finnische
Sibeliusnichtauf die magischeKraft,sondern
der damals
uberselzungen
auffuhrte:
magischeWeltin die
verlegteShakespeares
Satzewurdenfur dieseAufnahme
weggelassenen
Walder
Gegendender Kalevala,in die schattigen
DieAufnahmewurdein der
angefertigl.
von TaDiola.
21
Op.109:1,in der erstenSuiteOp.109:2als letzter
SatzlDer Slurm,l/9: in diesemTexl wird in
Klammernzunechstdie Nummerdes Satzesin der
gegeben,dannderTlteldes
Originalpartitur
entsprechenden
Satzesin den Konzerlsuiten,
schlieBlich
die Nummerin den Konzertsuitenl).
In der erslenSzenelrauertMiranda0berden
Schiffbruch
unddie ertrunkenen
Reisenden,
aber
D i eH a n d l u n g
ProsperoerzahI ihr,daBdiesegerettelwurden
HerzogProsperovon Mailandwillsichder Magie
undsichauf der Inselbefinden.Er erzah[ ihrauch
widmenund hatdas Regierendes Hezogtums
von seinereigenenVergangenheit
und wiegtsie in
seinemBruderAntonio0berlassen,
derabermit
den Schlat(Nt.z,Berceuse,l,Tb).
Prosperorutt
Hilledes Konigsvon Neapeldie Machtselbsl
Ariel,der hereinfliegl
(Nr.3).Wahrenddes Chores
ergreift.ProsperoundseineTochterMiranda
der Winde(Nr4, Chorder Winde,llh\ erzah[ Ariel
werdenaus dem Konigreich
vertrieben
undauf ein in der Theaterfassung
wie er den Sturm
gesetzt.
morsches,
seeunt0chtiges
Segelschiff
herbeigerufen
unddas Schitfzerlr0mmert
hat.
Dem,,redlichen
altenBerater"Gonzalogelingles
ProsDero
befiehllAriel.die GestalteinerfUralle
im letztenAugenblick,
Prosperosein
anderenunsichlbaren
rauanzunehmen,
Seejungf
Zauberkunstbuch
und ein wenigLebensmittel
zu
undArieleillforl (Nr.5),Er singtunsichtbar
mitden
geben.Mit Hilfeder MagiebringtProsperodas
anderenGerslernzusammen;
die Wachhunde
Schiifzu einereinsamenInsel,wo er sichmit
bellenundder Hahnkraht(Nr.6,Die Najaden,lllS)
seinerTochterniederliiBt.
Die Bewohnerder Insel, Ferdinand,
der um den TodseinesVatersdurch
der Geistder LuftArielundder wilde,
Ertrinken
trauert,hortihn singen,undAriel
miBgeslaltele
Caliban,m0ssenProsperos
Diener verstarklden Eindruckdurchein zweilesLied
weroen,
(Nt.7,Ariels Lied,Vgb\.
DieJahrevergehen,und l,,4iranda
wirdeine
Am Anlangdes zweitenAkteswirddie
schonejungeFrau.EinesTageserblicKProspero Handlungdurch Zwischenspiel
(Nr.8,Prospero,
ein
auf dem Meerein Schiff,zu dessenPassagieren ll/4)zu den gerettetenEdelleuten
verlegt.Dies
der neapolitanische
KdnigAlonsogehon,sowie
geschiehl
durcheinenaristokralischen,
Prospero
Antonio,AlonsosSohnFerdinand,
seinBruder
schildernden
Satz. Arielisl anwesend,alsjunge
Sebastianund Gonzalo.Prosperorufleinen
Eicheverkleidet,
und nachder ldeedes
machtigen
Slurmhervor,unddas Schitfzerschelll Regisseurs
Poulsenzwickter einenAst ab, um
an den Felsen:eineSzene.die,wle bereits
daraufeinetraumerische
Melodiezu spielen,wie
erwahnl,bei der Kopenhagener
Premieredurch
auf einerFlole(Nr,g,Der Eichbaum,l/1).
Alonso
die st0rmische
Ouven0regestaltetwurde(Nr.1; in
undGonzalosindin einentiefenSchlafversunken;
der Konzertfassung
stehtsie als Vorspiel,
der Bruderdes K6nigs,Sebastian,
und Prosperos
Kreuzkirche
zu Lahtigemachtundtolgt
genauestens
von Sibelius
den Anweisungen
das
bez0glich
der Inslrumenlenaufslellung:
(einechtesPedalinstrumenl),
Harmonium
die
Harleund manchmalauchandereInslrumente
vom 0brigen
belindensichin einigerEntfernung
Orchesterundvon einander.
22
f0r die Adligen,deren
ein Festessen
verraterischer
BruderAntoniobeschlie8en,
siezu
von Arielunterbrochen
Vergnugungen
allerdings
tolen, Arielrettelsie.indemer sie gerade
weckt(Nr.10).Prosperohatdas dumme werden,derietztin der GestalteinerHexe
rechtzeitig
unddas ganzeEssen
die hereinfliegt
erscheint,
MonslerCalibanals Sklavegenommen
(Zwischenspiel,
mit einemSchlageihresFl0gelsvom Tischfegt
Nr.11),welchesnochmehr
(Nr.18),im Theaterst0ck
mil Text.
ein Melodrama
vom Schitfantriffl:den Narren
Uberlebende
DieGestallenkehrenlanzendzur0ckundtragen
DienerSlephano,
Trinculoundden betrunkenen
vollerSpottdas Essender Adligenhinaus(Nr.19).
der,nachdemer seineFlaschebeinahegeleerl
zu Beginndes vie(en
DasZwischenspiel
hal, in die Stimmungfur ein Liedgeratenist
(Nr.12).CalibanvereintseineKraftemil den
AKes schildertAlonsosTrauer,als er glaubt,sein
ums Lebengekommen
ihrigen;er glaubt,Slephanosei ein Gottundnimmt Sohnsei beimSchiffbruch
(Nt.2O,lntermezzo,lll2\. Aul ProsperosWunsch
ihnals seinenneuenHerrn(W.13,CalibansLied,
fliegtArielabermalsherein(Nr.21),undbekommt
|/3).
DerdritteAkt beginnlmit einemZwischenspiel, den Befehl,zu Ehrenvon Mirandaund Ferdinand
Ariel
herbeizuzaubern.
Erntefest
durchwelchesPoulsendas graziose,unschuldlge eintraditionelles
lrennenmuB,
MAdchenMirandaabbilden,unddie weiB,daBer sichbaldvon Prospero
und nat0rliche
f0r
u n ds i n g t r a u r i g( N r . 2 2L, i e dl , l l / 5 ) .R e g i s s e u r
gegenseitige
LiebezweierjungerMenschen,
PoulsenlieBdas Festvon einemBegenbogen
welchediesein neuesGef0hlisl, sUB,kindisch
f0r welchenSibeliusN/'lusik
zeigenwollte(Nr.14,Milanda, beleuchten,
undvertrauensvoll,
(Nr.23,Entr'acte,l/8a)
zu Ehrender
Bannhaben komponierte
ll/7);dennmitder Hilfevon Prosperos
lhr Melodram
lris,Gottindes Regenbogens,
einandergefunden.In der
Mirandaund Ferdinand
(Nr.24),wie
Begleitung
Ariel
bekommteinewalzerhafte
funftenSzenefUhrtder klarinettenspielende
auchdas Liedder Juno(Nr.25),das demjungen
die groteskeReihevon Slephano,Trinculound
gesegneteHochzeit"
ReichtUmer,
Paar,,Ehre,
an. Calibanhat
Caliban(Nr.15,Humoreske,l/2)
beimFest
w0nscht.Die nachstenAuttretenden
zu
Prosperos
Stephanoangeregt,die Ermordung
die ein
gef0llten
planen,unddie von Selbstsicherheil
sinddie Najaden,oderSeeiungfrauen,
attraKivesMenuetttanzen(Nr.26,Tanzder
kommenmil Trinculoin einem
Belrunkenen
Dle
der in der Konzertpartitur
Nymphen,ll/3:
absurdenKanonzusammen(Nr.16,Kanon,l/5).
von
Na/adengenannteSatzist ein Arrangement
der sechslenSzene,deren
Die Erdffnungsmusik
ArielserstemLied,Nr.6).Die Schnitterkommen
den
ist,schildert
fasttanzerisch
SchluBteil
auchdranundtanzeneinePolka(Nr.27,Die
den Usurpator
BruderProsperos,
verraterischen
Hebgmanner,l/4).ProsperoruflArielnochmals
des Thronesvon Neapel,Antonio(Nr.17,deren
ll/9,wird).Antonio herbei(Nr.28)undbeliehltihm,protzigverzierles
die Tanzepisode,
SchluBstreno
zu
Gewandzu holen,um die Diebein Versuchung
hecktein neuesKomploltmit Sebaslianaus,um
ihrenoberstenHerrn,KonlgAlonsovon Neapelzu bringen.Arieleiltweg (Nr.29)und kehrt
WerkstatizurUck
Dingein Prosperos
bringen verrichteter
ermorden.SeltsameGeister(,,Gestalten")
ZJ
(Nr.30).Caliban,TrinculoundSlephanokommen, su/e gespieltwerdenkonnen)zu Ehren
um Prosperozu tolen,aberals sie die schonen
Prosperos,
seineseigenenAbbildes.
Kleidersehen,vergessensie ihr Vorhaben.
Sie
Tero-Pekka Henell
ziehensichdie Gewanderan, aberProsperoruft
slammtaus Lahti
die Hunde,und einekomlscheRaulereizwischen Lilli Paasikivi(Mezzosopran)
des
Schurkenund Hundenbeginnt(Nr.31,Scena,116). undbekamals ersle( l 992)den Ehrentitel
Lahti,,Junger
Solisldes
Das nachsteZwischenspiel
(Nr.31bis)beginnt Symphonieorchesters
Jahres".WehrenddieserSpielzeilerscheintsie
den funftenAkl und ist musikalisch
mit dem
viermalmitdem Orchesterin Musikvon Sibelius
kommenden,
letztenLieddes Arielidentisch.
und Bach,und zahlretcheweilereKonzerle
ProsperoerteiltArielseinenletztenBefehl:alle
werdengeplant.Nachdem erstenMusikunterricht
seineFeindeversammeln
und ihreVernunft
wiederherstellen.
Prosperoverspricht
auch,aul die in der SchulestudierteLilliPaasikiviGesangund
in Lahtiund selzledie
Magiezu verzichten;
er brichtseinenZauberstab Violineam Konservalorium
Hochschule
f0r Musik
undwirflseinBuchderZauberkunste
ins Meer.Er Studienan der Slaatlichen
in Slockholmbei Prof.Solwigcrippe undam
w u n s c h th, i m m l i s c hM
e u s i kz u h d r e nw
, as
RoyalCollegeof Musicin Londonbei NeilMackie
Sibelius,den Wunschendes Regisseurs
undals PrivatschUlerin
von DameJanetBakerfort.
entsprechend,
auf einebesondere
Arl
Sietral in vieleneuropdischen
Landernauf,als
interpretierle:
einewahnsrnnige
Musik,von einer
Solistinauchmil u.a.dem Symphonieorchester
fererlichen
Melodiegetolgt(Nr.32,Intrada,V7a).
Lahtiunddem Kgl.Stockholmer
Philharmonischen
Prosperotragtjetztdas Gewanddes Herzogsvon
Orchester.
l\,4ailand
und giblArielseineFreiheilzuruck,zum
Entzickendes ceislesder Luft(Nr.33,Lled//,
Kirsi Tiihonen(Sopran)isteineder
ll/6).Arielbringtdie Adligenunddie Schurkenzu
jungenSangerinnen
erfolgreichsten
Finnlandsund
Prospero,
Sie beseitigen
ihreStreitigkeiten
und
gewannPreisebei den Wettbewerbenvon
ProsperoladetsamtljcheGastein seineeinfache
(Timo-Mustakallio-Wettbewerb),
Savonlinna
Behausung
ein,wohinsieals Prozession
im
Lappeenranta
und Riode Janeiro.Siesludjenean
RhythmuseinerPolonesekommen(Cortege,
den Konservalorien
von Lahtiund Turku,sowiean
Nr.34),wonachProsperoschtieBlich
den Epilog
der Sibelius-Akademie
ln Helsinki.Sie erschienals
spricht.Furdie Autflihrungin Helsinkikomponierle
Solislinmil verschiedenen
Orchestern
und hat
Sibeliuszusatzlich
den maiesletischen
auchOpergesungen.
orchestralen
Epilog(Nr.34bis;aul demTitelblan
s l e h ta u fS c h w e d i s c h . , Oum
l a nC o r t d g ed, ,..h .
HeikkiKeinonen(Bariton)ist seil 1981Solislder
gesprelt
zu werden,fallsdie ProzessionsDolonaseFinnischen
Nationaloper
undsanghaufig
wegfallt.aberdieseAnweisung
ist durchgeslrichen Baritonrollen
in den Operninszenierungen
in Lahti.
worden,und in der Partlturselbstwirddie Zahl34
Er sludiertein Parisbei G6rardSouzav.
von einem,,bis"
gefolgt,weswegendie Satzeen
z+
Anssi Hirvonen(Tenor)ist einerder beslen
Finnlands
und hat auch
Oraloriensenger
Nationaloper
an der Finnischen
Charakterrollen
geslaltet.Er wurdean der Sibeliuserfolgreich
Akademieals Kantor,Organistund Senger
sichjetztauf seine
ausgebildet
und konzentriert
Lehrenetigkeit
dort.
zu einemder
entwickelte
sichdas Orchester
SeineAufnahmenunler
bestenin Skandinavien.
der Leitungvon OsmoVanskeund Ulf Soderblom
Buhm,
brachlendem Orchesterinternationalen
der
nichlzuletztdurchdie Erstaufnahme
(BlS-CDUrfassungvon Sibelius'Violinkonzert
500).
Lahtibringt
Das Symphonieorchester
PaavoKerola(Tenor)lehrlMathernatik
an der
Lahti
Konzerleim Konzerlhaus
wochenlliche
von Lahti.Als
Technrschen
Hochschule
(Architekten
Heikkiund KaijaSiren,1954)und in
wirkt
er
oft
bei
hervorragender
Laiensenger
(Kreuzkirche,
AlvarAalto1978),in
der Ristinkirkko
in Lahtimit. Er sangfr0her
Operninszenierungen
gemachtwurden.
der auchsamllicheAufnahmen
im Chorder Hamburger
Staatoper.
Das Orchestererscheintauch bei der orgelwoche
in der Stadt.Das
Lahtiundbei Opernauff0hrungen
Oper
In Lahtiwirdseitdrei8igJahrenregelmaBig
LahtiwirK auf weiteren10
Symphonieorchester
gespielt,meistensmil einerNeuinszenierung
mil.
jahrlich.Anfangswar die LahtierOperngesellschaftBIS-Platten
fur die TetigkeitzustZindig,
aberin letzlerZeitsind Osmo Vanska(geb.1953)studierleDirigieren
an
als
die Opernim Sladtlheater
unlerder Leitungvon
der Sibelius-Akademie
des
Gemeinschaltsproduktionen
JormaPanulaund legte1979das Dirigierexamen
und
des Konservatoriums
Symphonieorcheslers,
in London
ab. AuBerdemhal er Privatunterrichl
gespieltworden.Der
der Operngesellschatt
absolvierlundan einem
und Berlin-Wesl
OpernchorLahti wirkteseil Anfangmit,Die
von RafaelKubelfkin Luzern
l,/eislerkurs
studieren
am
meislenseineretwa60 N4itglieder
OsmoVanskaist auchein
teilgenommen.
LahtiGesang.DreiBigvon ihnen
Konservalorium
Klarinettist.
hervorragender
wirkenbei dieserAufnahmemit.Anna-Clara
1982 war OsmoVanskeSiegerim
ist Chorleiler.
Grundslroem
jungerDirigenten
in
Wenbewerb
internationalen
in
und hiernachhat er regelmaBig
BesanQon,
Lahliisl eineStadtmil rund100000 Einwohnern,
Norwegenund SchwedengroBe
Finnland,
ein modernesZenlrumdes Sports,der Kultur,der
geleilet,SeineKarrierehatauch
.100
Orchester
nordlich
Kilometer
Induslrieund des Handels,
rascheFortschritte
Skandinaviens
auBerhalb
gelegen.
Das
Helsinki
derfinnischenHauptstadt
Holland,der
gemacht,so hat er u.a.in Frankreich,
Lahti wurde1949
Symphonieorchester
Estlandund Japangearbeitet.
Tschechoslowakei,
gegr0ndet,
des 1910von der
um die Traditionen
des
ZumerstenGastdirigenten
Lahtisgegr0ndeten
der Musikfreunde
Gesellschaft
LahliwurdeOsmoVanska
In speterenJahren Symphonieorchesters
aufrechtzuerhalten.
Orchesters
im Herbst1985berufen.lm Herbst1988wiederum
25
nahmer seineTatigkeilals ktinstlerischer
Leiler
des Orchesters
auf. 1993wirder auch
Chefdirigent
des lsltindischen
Symphonieorchesters,
Er erscheinlauf 11weiteren
BIS-Platten.
26
(1
I ean Slbelius 865-1957)dirigeala cr6ation
- I de sa 7 symphonie- intitul6ealors
- a Stockholmle 24
ty "Fantasiasinfonica"
mars1924.L'ceuvre
conlondille publiccommeles
critiques.
A la fin de seplembreet au d6but
d'octobre,
il la dirigeacinqfoisa Copenhague
dansdes sallesde concertcomblesd'oij
rnonldrent
des applaudissements
chaleureux.
Sibeliusjouissaitd6jad'unereputation
consid6rable
a Copenhague
et lesconcerts
devaienlelre le clou de sa carridrede chet
(il dirigeaplusde 200 concerts).
d'orcheslre
C'estainsique le Th6atreRoyalde Copenhague
et l'6dileurWilhelmHansencommanddrenl
d
Sibeliusuneceuvremajeure:la musiquede scdne
de la pidceLa Temp,tedeShakespeare.
Un lel
projetavait616sugg6re25 ans plustot parAxel
Carpelan,"l\,4.
X", qui devaitsubs6quemmenl
devenirle meilleurami de Sibeliusainsique le
tenantet le "parrain"d'ceuvrescomme Finlandia
(B|S-CD-575),
le quatuora cordesVoceslntimae
(B|S-CD-463)et le Concertopour rzrblon
(B|S-CD500).
Sibeliusr6agita cettecommandeavec
enlhousiasme.
Ouoiqu'ilexislequelquesdoules
quanta l'authenticil'de La Tempeb,
vraisemblablement
la dernidreoidced'unWilliam
S h a k e s p e a(r1e5 6 4 - 1 6 1 v6i)e i l l i s s a netl,l ee s l u n
contede l6e coloreoUlesforcesde la nalure,le
myslicisme,
lestourbillons
de la pens6ehumaine
et la spiritualit6
se rencontrenl;
le sujetint6ressa
enorm6ment
le sexag6naire
Sibeliusqui,pourfaire
contrepoids
d la 7" symphonie,
fut extrCmemenl
prodiguede son mat6riellh6matique.
Le
composileur
se relrouvait
dansle magicien
Prospero,
admirantaveccontentemenl
ses
pouvorrsmysteneux.
inl6gral
adapt6esau concerl,cet enregistremenl
la
el en retravaillant
La Tempqtereposesur un 6v6nementr6el, un prouvequ'end6plaqant
musique,Sibeliusperdille drame6clatanlde la
orageaux Bermudesen 1609.Des 6migrants
pidce,unedes caract6ristiques
lesplus
d'Angleterre
en routeversla Virginiefirent
de la musique.Parcequ'iln'utilisapas
nautrageet furentemprisonn6s
sur unedes iles
essenlielles
toulela musiquedansles suiles,plusieurs
En 1611, Shakespeare
ecrivittrois
de l'archipel.
6lre
int6ressants
oeuventmainlenant
nouvelles
desquellesil lira les matidrespremidres mouvemenls
entenduspourla premidrelois horsdu th66tre.
de la pidce.Sibeliuscomposala musique,35
En 1927.leTh6etreNationalFinlandais
rnorceaux
de la
en loul, pourune repr6senlatron
pr6sentasa propreproduclionde La Tempeb@n
Didceen versiondanoise;le metteuren scdne,
versionfinlandaise
de PaavoCajande|et Sibelius
AdamPoulsen,lui envoyasespropres
musicales.
ajoula un coun EpilogueWur cefte occasion.Sa
Unede
commentaires
et suggeslions
jouale r6led'Ariel.Uneaulre
fille,RuthSnellman,
ces suggestions
6taitque le naulragedansla
produclion
premidrescdnesoitremplac6par un pr6lude
eul lieuen Estonie,el la 4' produclion
de th6atrede La Tempercavecla musiquede
musical.
Sibeliuslut rnontdeau festivald'op6rade
Lespersonnages
el les naiadesde la pidice
en 1986;ce disquecompactest le
Savonlinna
captivdrent
Sibeliusd tel pointque la musique,sa
premierenregistrement
mondialde I'entidre
11" parlitionde scdne,ne lut pas achev6een
oartition.
temps.La premidre,en mars1926,dut Ctre
en finlandais,
Leschansonssontenregistr6es
n'yassistapas;
retardeed'unsoir.Le compositeur
d'unepartpourdes raisonsd'ordrepratique(des
il etaitd6jaen rouleversl'ltaliepourcomposer
et chant6esen
lesont enregistr6es
uneautrecommande- le poomesymphonique Finlandais
concertavanlde lairece disque)el surloutparce
Tapiola.A la ditf6rencede Prosperoa la fin de La
quandil composacettemusique,
que Sibelius,
Tempeb,Sibeliusn'6taitpas encoreprota metre
qu'elleseraitjoudedansdes th6atresde
supposait
de cOtOle pouvoirmagiquede son guide.ll
son proprepays.A causede certainsd6fautsdans
transposale mondeenchant6de Shakespeare
de 1927,la version
danslessombres lescopiesde la repr6sentation
dansle royaumede "Kalevala",
chanteur
choisieesl cellede HannuHeikkila,
tot'ls de Tapiola.
bienconnude
Plustard,Sibeliusd6siraardemmentretourner d'op6ra,directeuret traducteur
de
dale principalement
Lahti.Cettetraduction
"J'aid
aux thdmesde La Tempete,
en profondeur
1974alorsoue la Soci6t6de Radioet Tdl6diffusion
peinepu les esquisser
d causede I'actionsur
organisaun concerlcomposede
Finlandaise
ll condensales ingr6dienls
scdne",6crivit-il.
pidcestir6esde la parlitiontla traduction
des
la
musicauxlorsque,pluslard,il retravailla
fut faitepourcet
omispr6c6demment
(BlS-CD-448) mouvements
musiqueen deuxsuitesorcheslrales
effectu6a l'6glisede la Croixar
enregislrement
oui devinrentdes favoritesdanslessallesde
de
les directives
Lahti,On a suiviminulieusemenl
concert.Ouoioueles suitessoienltrdsbien
27
Sibeliusquantd l'emplacement
des instrumenls
(dela sorteauthentique
donlI'harmonium
par des p6dales),la harpeet parfois
actaonnee
d'autresinstrumenls
aussisontsitu6sa une
certainedistancedu reslede I'orcheslre
et I'unde
l'aulre.
Prefudeop.10gno 1 dans la versionde concert,et
aussi le derniermouvementde la PremidreSuite
op.109 no 2 (La Tempeb, Ilig:dansce lexle,entre
parenlhases,
vientd'abordle numerodu
rnouvemenl
dansla partitionoriginale,puisle titre
du mouvement
conespondanl
dansles suitesde
concert,el enfinle num6rodansles suitesde
R6sum6
concert.)l
Prospero,
duc de Mllan,souhailese plongerdans
Dansla premidrescdne,Mirandaesl afflig6ed
la magieet il a c6d6la geslionde son duch6d son
causedu naufrageet des voyageursnoy6s.
frdreAnlonioqui finilpourtantpars'emparer
du
Prosperolui dit qu'ilsont 616sauv6set se lrouvent
pouvoirgracea l'aidedu roi de Naples.Prospero
rnaintenanl
sur l'?le.ll luiparlede son propre
et sa lille Mirandasonlchass6sdu royameel
pass6et luichanteune berceusepourI'endormir
envoyessuf un voilierpourri,pas en 6tatde
(No2, Berceuse,l/7b).
ProsperoappelleArielqui
naviguer.
La "bonvieuxconseillef'Gonzalordussit
enlreen volant(No3). Pendantle chceurdes
A la dernidreminuted donnerson livrede magied
venls (No 4, Cheur des yenls,lll1) dans la
P r o s p e raoi n s iq u eq u e l q u epsr o v i s i o n s .
versionde scdne,Arielraconlecommentil souleva
A I'aidede sa magie,Prosperor6ussita
la tempCteet provoquale naufragedu bateau.
accosleruneile d6serleou lui et sa fille
Prosperoordonnea Arielde devenirunesirdne
recommencenl
leurvie.Les habitants
de I'ile,
pourles autresel Ariels'empresse
invisible
d'ob6ir
l'espritde l'airArielet Caliban,sauvageet
(No5), Invisible,
Arielchanleaveclesaulres
ditforme,doiventdevenirlesserviteurs
de
esprits;leschiensde gardeaboient,le coq chante
Prospero.
(No6, Les Naiades,lll8).Ferdinand,
qui pleure
Lesanneespassentel Mirandadevienlune
son perenoy6,l'entendchanleret Arielrenforce
trdsbellejeunefille.Un jour,Prosperoapergoilun
son impression
avecunesecondechanson(No7,
voilierau largeavec,A son bord,Alonso,roide
La Chansond'Ariel,l/8b).
Naples;parmises compagnons
se trouvent
Au d6butdu 2" acte,un intermdde
(No 8,
Antonio,Ferdinand,
filsd'Alonso,son frdre
Prospero,lll4) transfdrel'actlonaux nobles
S6bastien
et Gonzalo.Prosperosouldveune
secourus,gracea un mouvement
aristocratique
grossetempeleel le navires'6chouesur les
depeignant
Prospero.
Arielest lA sousla forme
rochers.Dansla production
d'AdamPoulsene
d'unjeunech6neet, selonles indications
de
Copenhague,
la premierescdne(le naufrage)
ful
Poulsen,il casseunebrancheel louedessusune
omise;Poulsendemandaplut6ta Sibeliusune
melodielangoureuse,
commesur unetl0le(No9,
ouverlureorageused I'apog6ede laquellele
Le Chene,l/1). AIonsoet conzalosonltomb6s
rideause ldvesur le bateausombranl,comme
dansun profondsommetl;le frdredu roi,
dansun r6ve,danslesvagues.[Le no 1 devientle
S6baslien,
et le traitrefrdrede Prospero,
Antonio,
28
d6cidentde lestuer.Ariellessauveen les
juslea temps(No 10).Prosperos'est
r6veillant
choisiun esclave,le stupidemonstreCaliban
(lntermdde,
no 11) qui renconlred'autres
survivanls
du naufrage:le bouffonTrinculoet
l'ivrognemajordome
Stephanoqui,ayantpresque
videsa bouteille,
a le go0tde chanter(No 12), Se
joignantd eux,Calibanpresumeque Stephanoesl
un dieuet le reconnailpourson nouveaumaitre
(No 13, ta Chansonde Caliban,ll3).
Le 3" actecommencepar un intermdde
avec
lequelPoulsend6siraild6crireN,,liranda,
unejeune
fillegracieuse,
innocente
el nalurelle,et montrer
- gentiment,
pu6rilement,
avecconfiance
l'amourmutuelde deuxleunesgenspourqui ce
sentimentest quelquechosede nouveau(No 14
Miranda,lllT)ic'estque Mirandaet Ferdinand
se
graceaux pouvoirsde Prospero.
sontrenconlr6s,
Dansla 5" scdne,Ariel,jouantde la clarinetle,
mdneunegrotesqueprocession
compos6ede
Trinculoet Caliban(No 15,
Stephano,
Humoresque,
l/2).Calibana encourag6
Stephano
a comploterle meurtrede Prosperoet les ivrognes
oulrecuidanls
se joignenta Trinculodansun canon
burlesque(No 16, Canon,l/5).La musique
d'ouverture
de la 6" scdne,dontla dernidrepartie
est presquedansante,d6critle frerelourbede
Prospero,
Antonio,qui veutusurperle trdnede
Naples(No 17,seulela slretlefinaledevenanl
DanseEpisodell/9).Antoniomijoteun nouveau
leur
complolavecS6bastienpourassassiner
suzerain,le roi de Naples.D'6tranges
esprits
("Formes")
serventun banquetpourles nobles
lorsqueAriel,
donlle plaisirprendfin abruptement
maintenant
sousla formed'uneharpie,jouele r6le
qui entreen volantel
d'uned6essevindicative
d6garnilla tablede sesplatsd'uncoupd'aile(No
18,dansla pidceun melodrame
aveclexte).Les
Formesreviennent
en dansanlet remporlenlen se
moquantdes convivesla labled6garniedes
(No 19).
aristocrates
qui ouvrele 4" actereprdsente
le
L'intermdde
chagrrnd'Alonsoqui croilson fils noy6dansle
naulrage(No 20, lntermezzo,lll2).A la demande
Arielrenlreen volant(No 21);
de Prospero,
Prosperoluicommandede laireapparaitreune
f Ctede la moissond'aulrefois
en I'honneur
de
Mirandaet de Ferdinand.
Arielchanted'unton
tristesachantqu'ilserabientdls6par6de Prospero
(No 22, Chansonl, ll/5).Poulsenavaitillumindla
feted'unarc-en-ciel,
Sibeliuscomposala musique
(No 23, Entr'acte,l/8a) de cetle fCteen I'honneur
Le m6lodrame
d'lris
d'lris,d6essede I'arc-en-ciel,
vals6(No24) ainsique
requtun accompagnement
au jeune
la chansonde Junon(No 25) souhaitant
nuptiale".
richesseet b6n6diclion
couple"Honneur,
participanls
Les prochains
a la fotesontles
naiades,ou sirenes,dansantun charmantmenuet
(No 26, Dansedes nymphes,ll/3:le mouvemenl
intitul6Les Naiadesdansla parlilionde concert
est un arrangement
de la premidrechanson
a leurlour
d'Ariel,no 6). Les moissonneurs
ex6cutenlune polka(No 27, Les Moissonneurs,
l/4),ProsperoappelleArielencoreunelois (No28)
et luiordonned'allerchercherdes costumes
exag6r6ment
orn6spourtenterlesvoleurs.Ariel
de
se hate(No29) et revienl(No30) a I'atelier
Caliban,Trinculoet
Prospero,
missionaccomplie.
Stephanoentrentpourtuer Prosperomaisils
oublientleurmissiond la vue des riches
vetemenls.lls revotentles beauxhabitsmais
Prosperoappelleleschienset une echaufourree
29
comiques'engageentrelesvaurienset leschiens
( N 0 3 1 ,S c e n al,/ 6 ) .
L'intermdde
suivant(No31 bis),musicalemenl
le memeque la prochaine
chansond'Ariel,sa
dernidre,amdnele 5'acle. ProsDero
donneses
derniersordresa Ariel:rassembler
lous ses
ennemis,leurrendreleursesprits.Prospero
prometaussid'abandonner
sa magie;il cassesa
baguetteet jetteson livrede magieau lond de la
mer.ll souhaileentendrede la musiquec6leste,ce
que Sibelius,selonle desirdu metteuren scdne,
interpr6la
de fagonsp6ciale:"unemusique
extravagante
(No
suivied'unem6lodiesolennelle"
32, lntrada,l/7a), Prosperoporle maintenantle
costumedu duc de Milanet renda Arielsa libert6,
a la grandejoiede I'espritde I'air(No 33, Chanson
//, ll/6).Arielamdneles nobleset les bandilsa
Prospero.lls reglenttousleursditf6rends
et
Prosperoconvietousses invit6se son humble
residence
ou ils arnvenlen Drocession
aux
rylhmesd'unepolonaise(Conege,no 34).
Prosperoprononcefinalemenll'6pilogue:
"Tous
mespouvoirssontmainlenanlrenvers6s
/ ll ne me
resteque ma propreforce/ Ouiest trdsfaible...Ne
me laissezpas ...vivre/ Surcetteile d6sertepar
votrecharmet/ [.4aisd6livrez-moi
de mes
atlaches."Pourla reprdsenlalion
d Helsinki,
plus
Sibeliuscomposaen
le majeslueux
Epilogue
en l'honneurde Prospero,sa propreimage(No34
premidre
pagede I'appendice,
bis;sur la
on peut
lire:No 34, "Si le Corldgeest omis",c'est-a-dire
sansla polonaiseprocessionnelle,
maiscelle
indicalion
a et6 biffeeet, sur la feuillede musique,
le no 34 est suivide "bis";les mouvements
peuvenlainsietrejouesI'una la suitede l'autre).
Tero-PekkaHenell
JU
Lllll Paaslklvl(mezzo-soprano)
est originaire
de
Lahtiel est la premidrer6cipiendairedu titre de
"Jeunesolistede I'ann6e"( 1992)de I'Orchestre
par cet
Symphonique
de Lahti.Accompagn6e
ensemble,
ellechanteraquatrefoiscettesaisonde
la musiquede Sibeliuset de Bachet plusieurs
concenssonlen pr6paration.
LilliPaasikivi
commenQa
son enlrainemenl
musicalA l'6cole.
Elle6tudiale chantet le violonau Conservaloire
de Lahtiet Doursuivit
ses 6tudesau Conservatoire
de Stockholm
avecle professeur
SolwigGrippeet
au Conservatoirede Musiquede Londresavec
NeilMackreainsique comme6ldvepriv6ede
DameJanetBaker.Elle remponade frequenls
pendanlses ann6es
succeslorsde comp6titions
d'6tudes.Ellea chant6dansplusieurspays
europ6ens
ainsique commesolisteavec
I'Orcheslre
Symphonique
de Lahtiet I'Orchestre
Philharmonique
Royalde Stockholm.
Kirsi Tiihonen(soprano)
est unedes jeunes
cantatrices
les pluscouronn6es
de succdsde la
Finlande;
ellea gagn6lesconcoursde chantde
Lappeenranta
et de Riode Janeiro.Ellea 6tudi6
auxconservaloires
de Lahtiet de Turkuainsiou'a
I'Acad6mie
Sibeliusd Helsinki,Elles'estproduite
commesolisleavecplusieurs
orcheslreset ellea
aussifaitde I'op6ra.
HeikklKeinonen(baryton)
fail partiedes solistes
de l'Op6raNationalFinlandais
depuis1981et il a
chant6souventles r6lesde barytondes
productions
d'op6rade Lahti.ll a 6tudi6d Paris
avecGOrardSouzay.
Anssl Hirvonen(t6no4est un des plus6minenls
chanteurs
d'oraloriode la Finlandeel il a aussi
tenudes r6lesde caractdreavecgrandsuccdsd
I'Op6raNationalFinlandais.
ll a faitdes 6tudesde
chantre,d'organiste
et de chanteura l'Acad6mie
Sibeliusor:ril se consacremaintenanl
principalement
ii I'enseignement.
des paysdu Nord.Sesenregistremenls
sousla
direclionde ses chefsOsmoVdnskdet Ulf
Soderblom
luiont gagndune r6pulalion
internalionale;
on remarquaparticulidrement
le
premierenregistrement
de la versionoriginaledu
Concerlopourviolonde Sibelius(BlS-CD-500).
fOrcheslreSymphonique
de Lahtidonne
chaquesemainedes concense la sallede concert
PaavoKerola(t6nor)enseigneles rnalh6matiques
de Lahti(architecles
Heikkiet KaijaSiren,1954)et
au ColldgeTechnique
de Lahti.Un chanleur
(6glisede la Croix;AlvarAalto,
d la Ristinkirkko
'1978);
amateurexceplionnel,
il esl trdsdemand6dans
tousles enregislrements
de I'orchestre
onl
des productions
d'op6rade Lahti.ll a aussichant6 egalemenllieudanscette
69lise.L'orcheslre
professionnellement
le
dans chceurde I'Op6ra
parlicipeaussid la Semaineinternationale
d'orgue
Nationalde Hambourg.
de Lahtiet aux repr6sentations
d'op6rade la cit6.
L'Orcheslre
Symphonique
de Lahtijouesur 10
On a mont6169ulierement
des op6rasa Lahtices
autresdisquesBlS.
30 dernidresann6es,en g6n6ralune nouvelle
production
parannee.Ce fut d'abordsousla r6gie
Osmo Vanske(1953-) a 6tudi6la directiond
de la Socieldd'Operade Lahtimaisdes operas
I'Acad6mie
SibeliusavecJormaPanulaet y a
par
onl r6cemment
616repr6sent6s
conjointement
obtenuson dioldmeen 1979.ll a aussi6tudi6
le Th6atreMunicipal
de Lahtiet I'Orchestre
priv6ment
d Londreset a BerlinOuestet il a pris
Symphonique
de Lahli,le Conservatoire
de Lahli
Darlau coursde maitrede RafaelKubelika
et la Soci6t6d'OD6rade Lahli.Le Chceurde
Lucerne.OsmoVanskeest 6galementun
I'Op6rade Lahti a participe
aux productions
des
clarinettisle
aclil,
le debut.La plupartde ses60 membres(environ)
En 1982,OsmoVenskagagnale Concoursde
etudientle chantau Conservatoire
de Lahti.Trente BesanQon
pourjeuneschefsd'orchestre,
aprds
chanteursparticipent
e cet enregistrement.
Le
quoiil dirigeales principaux
orcheslresde
chceurest diri96parAnna-Clara
Groundslroem. Finlande,
Norvdgeet Suede.Sa canidre
pril rapidement
internationale
son essorhorsdu
Lahliest unevilled'environ100,000habilantsa
100km au nordde la capitalefinlandaise,
Helsinki. Nordet Vanskea lravaillden France,aux PaysBas,en Tch6coslovaquie,
en Estonieel au Japon
L'OrchestreSymphoniquede Lahtifut fond6en
entreaulres.
1949afinde poursuivre
leslradilionsde
Vanskea diri96des op6rasau Festivald'op6ra
I'orcheslre
institu6en 1910oar la soci6t6des Amis
de Savonlinna,
d I'Op6raRoyalde Stockholm
et A
de la musiquede Lahti.Cesdernieresannees,
I'ensemble
esl devenuun des plusremarquables I'OperaNationalde Finlande.ll 6taille principal
chetinvil6de I'Orchestre
Symphonique
de Lahtia
JI
I'automne1985et, troisans plustard,il en
ll seraaussile chef
devenaitle directeurartistiaue.
Symphonique
de I'lslandea
titulairede I'Orcheslre
.l
partirde 1993. ll a enregistr61 autresdisques
BIS.
32
Nro 6. Ari€lin laulu
No.5. Ariel's Song
Hietikollekaymms nain
kesikkain,ystaveln.
Niiatkaaja suukotelkaa,
lainsetlepoontuuditelkaa,
sipsulellenpyOrikaA,
henget,kuoroonyhtykeA.
Kuulkaa,noin koira haukkuu
vou - vou...
Vait, kuunnelkaa,
noin kiekuvikukko kultasuu
kukkelikuu- kukkelikuu..,
Come unto these yellowsands,
And then take hands:
Courtsiedwhen you have and kiss'd
The wild waves'whist:
Foot it featlyhere and there,
And sweetspritesbear
The burthen.Hark, hark.
Bow-wow.Ths watch dogs bark. Bow-wow.
Hark,hark! | hear
The strainol struttingchanticleer
Cry - Cock a diddledow.
Nro 7. Arielin laulu
No.7, Ariel's Song
Sun iseas' peittavdt synkeat veet,
nyt koralleiksiluunsaon
ja silmathelmiksimuuttuneet,
on muutenehje ja koskematon.
Hen meren helmassasaanutsen
on muodonkallisarvoisen.
Ja vedenneidotsoittavalkellojaan,
soi kaikuyli maan.
Fullladom live thy falher lies;
Of his bones are coral made;
Those are pearlsthat were his eyes:
Nolhingol him that doth tade,
But doth suffera sea-change
lnto somethingrich and strange.
Sea-nymphshourlyring his knell:Ding-dong.
Hark! | hear them now,- Ding-dong,bell.
N r o 1 0 .A r i e l i nl a u l u
No.10,Ariel's Song
TAellesenkun kuorsalaan,
vaikkakonnatkoukkujaan
jo virittaa.
Henkeanneuhataan,
yl0s siila sukkelaan:
Nouskaajo, heralkAA,
nouskaajo, heretkAe,
heratkaal
Whileyou here do snoringlie,
Open-ey'dconspiracy
His time doth lak€.
ll of lifeyou keep a care,
Shake otl slumber,and beware:
Awake,awakel
Awake,awakel
Awakel
Nro 12. Stephanon laulu
N o . 1 2 .S t e p h a n o ' sS o n g
En onaa lahde merelle,
me tahdonkuollamaalle...
Kippisl
Eyyppyantaa lohtua.
Kun kapteani,puosu ja mina poika,hei,
me nattejary1t6ialuuraltiin,
Adolfinaa.
Pelerinaa.
Josefinaalemmittiinvaan Mallesta
I shall no more to sea, lo sea,
Here shall I die ashore,...(Drinks)
Well,here'smy comfort.
Ths master,the swabber,the boatswain,and l,
The gunner,and his mate,
Lov'd Mall,Meg, and Marian,and Margery,
33
k u k a a nm e i s t eh u o l i n uet i .
HAn paha oli suustaanja hapan naamaltaan
ja meillevain louskuttileukojaan,
vaan heti aani muuttui,kun tapas raatalin
ja kohta antoi kyhnyttaasen vanhan koijarin.
Vaan merelle,poijat,ja Malle helvettiin:
nyt laineillekeinumaanlahdettiin!
But none of us car'd for Kate:
For she had a tongue with a tang,
Wouldcry to a sailor,Go hang!
She lov'd not the savourof tar nor ol pilch;
Yet a tailor might$ratch her
Where'ershe did itch.
Then to sea, boys, and let her go hangl
N r o 13 . C a l i b a n i nl a u l u
No,13. Caliban's song
Hei, Prosperonperkele,hyvestijea!
Aa - aa - aa - la-la-la-la-lal
En aio enae kalojapyydysteA,
en halkojahakkaa,
nyt lybntekolakkaa
ja pesemattAkulhotja astiatjAA.
Ban-ban-ca-Caliban
isannenjo sai paremman.
Herranirenkinsakadottaa,
elsikoonjos mistAuuden saa.
Farewell,master;f arewell,larewell
Ah - ah - ah - la-la-la-la-la!
No more dams I'll make for lish,
Nor fetch in tiring
At r6quiring;
Nor scrapelrenchering,nor was dish:
'Ban,'Ban,
Cacaliban
Has a new master:Get a n€w man,
Get a new man.
Nro 15. Kaanon: Caliban-Trinculo-Slephano
No.16. Canon (Caliban,Trinculo, Stephano)
Kurkitaan,urkitaan,
urkitaan,kurkitaan,
huoltanyt eil
Tutkitaan,hutkitaan,
hutkilaan,tutkitaan,
huoltanyt ei!
[/aistellaan,taistellaan,
taistellaan,maistellaan,
huoltan),tei!
Flout'emand Is]cout'em,
And scout'smand flout'€m;
Thoughiis free.
Flout'emand cout'em,
And scout'emand flout'em;
Thoughtis free.
Flout'emand cout'em,
And scout'emand flout'em;
Thoughtis tree.
N r o 2 2 . A r i e l i nl a u l u
No.22.Ariel's Song
E n n e nk u i ne h d i th u o k a a m a a n ,
"tannehoil" ees huulamaan,
niinjo luokses'innoissaan
sipsultaahe varpaillaan,
Rakastathanmua, eiko vaan?
B e l o r ey o u c a n s a y ' c o m e ' a n d ' g o ' ,
And breathetwice, and cry'so, so',
Each one, trippingon his toe,
Will be here with mop and mow.
Do you love me, master?No?
34
Jean Sibelius
Detail from a painting by Matthew Harvey